1. Niin otti Samuel öljyastian ja kaasi hänen päänsä päälle,
ja antoi suuta hänen ja sanoi: näetkös, että Herra on sinun voidellut päämieheksi
perimisensä päälle?
2. Kuin sinä menet minun tyköäni tänäpänä pois, niin sinä löydät kaksi miestä
Rakelin haudan tykönä Zelsassa, BenJaminin rajassa: ne sanovat sinulle: aasintammat,
joitas olet lähtenyt etsimään, ovat löydetyt: ja katso, ei isäs pidä silleen
lukua aaseista, vaan murehtii teitä ja sanoo: mitä minun pitää tekemän pojalleni?
3. Ja kuin edemmäksi siitä menet, niin sinä tulet Taborin lakeudelle, siinä
kohtaavat sinua kolme miestä, jotka Jumalan tykö ylös BetEliin menevät: ensimäinen
kantaa kolme vohlaa, ja toinen kantaa kolme kappaletta leipää, ja kolmas kantaa
viinaleiliä.
4. Ja ne tervehtivät sinua ystävällisesti, antavat sinulle kaksi leipää: ota
ne heidän kädestänsä.
5. Sitte tulet sinä Jumalan korkeudelle, kussa Philistealaisten leirit ovat.
Ja pitää tapahtuman, että tultuas kaupunkiin, kohtaat prophetain joukon, jotka
ovat tulleet korkeudelta, ja heidän edellänsä kantele ja trumpu, huilut ja harput,
ja he propheteeraavat.
6. Ja Herran henki tulee sinussa voimalliseksi, ettäs propheteeraat heidän kanssansa
ja tulet toiseksi mieheksi.
7. Ja kuin nämät merkit tapahtuvat sinulle, niin tee kaikki, mitä etees tulee;
sillä Jumala on sinun kanssas.
8. Mutta sinun pitää menemän minun edelläni alas Gilgaliin, ja katso, minä tulen
sinne sinun tykös uhraamaan polttouhria ja kiitosuhria: seitsemän päivää pitää
sinun odottaman, siihenasti kuin minä tulen sinun tykös ja ilmoitan sinulle,
mitä sinun pitää tekemän.
9. Ja tapahtui, että kuin hän oli kääntänyt selkänsä Samuelin puoleen ja meni
hänen tyköänsä pois, antoi Jumala hänelle toisen sydämen; ja kaikki nämät merkit
tapahtuivat sinä päivänä.
10. Ja kuin he tulivat sinne korkeudelle, katso, prophetain joukko kohtasi häntä,
ja Jumalan henki tuli voimalliseksi hänessä, että hän propheteerasi heidän keskellänsä.
11. Kuin hänen kaikki näkivät jotka ennen hänen tunteneet olivat, ja katso,
hän propheteerasi prophetain kanssa, sanoivat he toinen toisellensa: mitä Kisin
pojalle tapahtunut on? onko Saul myös prophetain seassa?
12. Ja yksi vastasi siellä ja sanoi: kuka on heidän isänsä? Siitä on sananlasku
tullut onko Saul myös prophetain seassa?
13. Ja kuin hän lakkasi propheteeraamasta, tuli hän korkeudelle.
14. Mutta Saulin setä sanoi hänelle ja hänen palveliallensa: kussa te kävitte?
Ja hän sanoi: me etsimme aasintammoja, ja kuin me näimme, ettemme löytäneet,
tulimme me Samuelin tykö.
15. Niin sanoi Saulin setä: sano siis minulle, mitä Samuel sanoi teille?
16. Saul vastasi sedällensä: hän sanoi yksivakaisesti aasintammat jo löydetyksi;
mutta kuninkaan valtakunnasta ei hän mitään hänelle puhunut, mitä Samuel hänelle
sanonut oli.
17. Mutta Samuel antoi kutsua kansan kokoon Herran tykö Mitspaan.
18. Ja sanoi Israelin lapsille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä johdatin
Israelin Egyptistä, ja vapahdin teidät Egyptiläisten käsistä ja kaikkein valtakuntain
käsistä, jotka teitä vaivasivat.
19. Ja te hylkäsitte tänäpänä teidän Jumalanne, joka teidät kaikesta vastoinkäymisestänne
ja murheestanne auttanut on, ja sanoitte: pane meille kuningas. Nyt siis käykäät
Herran eteen sukuinne ja päämiestenne jälkeen.
20. Kuin Samuel oli koonnut kaikki Israelin sukukunnat, lankesi arpa BenJaminin
sukuun.
21. Mutta kuin hän BenJaminin suvun kutsui lankoinensa edes, lankesi arpa Matrin
suvun päälle, ja lankesi Kisin pojan Saulin päälle. Ja he etsivät häntä, mutta
ei häntä löydetty.
22. Ja he kysyivät Herralta, oliko hän vielä sinne tuleva. Herra vastasi: katso,
hän on lymyttänyt itsensä astiain alle.
23. Niin he juoksivat ja toivat hänen sieltä. Ja hän seisoi kansan keskellä,
ja hän oli päätänsä * pitempi kaikkea kansaa.
24. Ja Samuel sanoi kaikelle kansalle: näettekö, kenenkä Herra on valinnut?
sillä ei hänen vertaistansa ole yhtään kaikessa kansassa. Niin huusi kaikki
kansa ja sanoi: olkoon kuninkaalle onneksi!
25. Ja Samuel sanoi kansalle kaikki valtakunnan oikeuden, ja kirjoitti kirjaan,
ja pani sen Herran eteen. Ja Samuel päästi kaiken kansan, itsekunkin kotiansa.
26. Ja Saul meni myös kotia Gibeaan, ja yksi osa sotaväestä meni hänen kanssansa,
joiden sydämen Jumala käänsi.
27. Mutta monikahdat Belialin lapset sanoivat: mitä tämä auttaa meitä? ja katsoivat
hänen ylön ja ei tuoneet hänelle mitään lahjaa. Mutta hän teeskenteli, niinkuin
ei hän sitä kuullutkaan olisi.