1. Kuin Saul oli vuoden ollut kuninkaana, ja hallinnut Israelia
kaksi ajastaikaa,
2. Valitsi hän itsellensä kolmetuhatta miestä Israelista: kaksituhatta olivat
Saulin kanssa Mikmassa ja BetElin vuorella, mutta tuhannen Jonatanin kanssa
BenJaminin Gibeassa, mutta muun joukon päästi hän menemään itsekunkin majoillensa.
3. Ja Jonatan löi Philistealaisia heidän leirissänsä, joka oli Gibeassa; ja
Philistealaiset saivat sen tietää. Ja Saul antoi soittaa basunalla kaikessa
maakunnassa ja sanoa: antakaat Hebrealaisten sen kuulla.
4. Ja kaikki Israel kuuli sanottavan: Saul on lyönyt Philistealaisten leirin;
ja Israel myös haisi Philistealaisten edessä, ja kansa kutsuttiin Saulin tykö
kokoon Gilgaliin.
5. Niin kokoontuivat Philistealaiset sotimaan Israelia vastaan, kolmekymmentä
tuhatta vaunua, kuusituhatta ratsasmiestä ja paljo muuta kansaa, niinkuin santaa
meren rannalla; ja he matkustivat ylöspäin ja asettivat leirinsä Mikmaan, itään
päin BetAvenista.
6. Kuin Israelin miehet näkivät heitänsä ahdistetuksi, sillä kansa oli sangen
hämmästyksissä, lymyttivät he heitänsä luoliin, maan kuoppiin, mäen rotkoihin,
linnoihin ja kaivoihin;
7. Ja Hebrealaiset vaelsivat Jordanin ylitse Gadin ja Gileadin maakuntaan; vaan
Saul oli vielä Gilgalissa, ja kaikki kansa, jotka olivat hänen perässänsä, pelkäsivät.
8. Niin odotti hän seitsemän päivää, siihen aikaan asti, kun Samuel määrännyt
oli. Vaan koska ei Samuel tullutkaan Gilgaliin, rupesi kansa hajoomaan häneltä.
9. Silloin sanoi Saul: tuokaat minulle polttouhria ja kiitosuhria; ja uhrasi
polttouhria.
10. Kuin hän oli päättänyt polttouhrin, katso, Samuel tuli; niin Saul meni häntä
vastaan siunaamaan häntä.
11. Niin sanoi Samuel: mitäs olet tehnyt? Saul vastasi: minä näin kansan minultani
hajoovan, et myös sinä tullut määrättyyn aikaan, ja Philistealaiset olivat Mikmassa
koossa,
12. Niin minä sanoin: nyt tulevat Philistealaiset tänne minun tyköni Gilgaliin,
ja en minä rukoillut Herran kasvoin edessä; niin minä rohkaisin itseni ja uhrasin
polttouhrin.
13. Samuel sanoi Saulille: sinä olet tyhmästi tehnyt, ja et pitänyt Herran sinun
Jumalas käskyä, jonka hän käski sinulle; sillä hän oli vahvistanut sinun valtakuntas
Israeliin ijankaikkisesti.
14. Vaan sinun valtakuntas ei pidä enää oleman seisovainen: Herra on yhden miehen
oman sydämensä jälkeen etsinyt, sen on Herra käskenyt olla kansansa päämiehen;
sillä et sinä pitänyt sitä, mitä Herra sinulle käski.
15. Niin Samuel nousi ja meni Gilgalista pois BenJaminin Gibeaan; niin Saul
luki väen, joka hänen tykönänsä oli, liki kuusisataa miestä.
16. Ja Saul ja Jonatan hänen poikansa, ja se väki joka heidän tykönänsä oli,
jäivät BenJaminin kukkulalle; vaan Philistealaiset asettivat leirinsä Mikmaan.
17. Philistealaisten leiristä läksi kolme joukkoa maata hävittämään: yksi käänsi
itsensä Ophran tielle Sualin maalle,
18. Toinen käänsi itsensä BetHoronin tielle ja kolmas käänsi itsensä sille rajatielle,
joka menee Seboimin laakson korpeen.
19. Niin ei löydetty yhtään seppää kaikesta Israelin maakunnasta; sillä Philistealaiset
ajattelivat, ettei Hebrealaiset tekisi miekkoja ja keihäitä.
20. Ja kaiken Israelin täytyi mennä Philistealaisten tykö teroittamaan vannastansa,
rautalapioitansa, kirvestänsä ja vikahdintansa.
21. Mutta heillä oli teroitusrauta vikahtimille, lapioille, hangoille ja kirveille,
niin myös ojettaa pistintä.
22. Kuin tappelupäivä joutui, niin ei löytynyt miekkaa eikä keihästä kaiken
kansan kädessä, jotka Saulin ja Jonatanin kanssa olivat, vaan Saulilla ja hänen
pojallansa oli.
23. Ja Philistealaisten leiri läksi Mikman taipaleelle.