1. Niin kuule nyt, minun palveliani Jakob, ja Israel, jonka
minä valitsin.
2. Näin sanoo Herra, joka sinun tehnyt ja valmistanut on äitis kohdusta, joka
sinua auttaa: älä pelkää, minun palveliani Jakob, ja sinä hurskas, jonka minä
valitsin.
3. Sillä minä tahdon vuodattaa vedet janoovaisen päälle, ja virrat kuivan päälle;
minä tahdon vuodattaa henkeni sinun siemenes päälle, ja siunaukseni jälkeentulevaistes
päälle.
4. Että he kasvaisivat niinkuin ruoho, ja niinkuin pajut vesivirtain tykönä.
5. Tämän pitää sanoman: Herran minä olen, ja se pitää Jakobin nimellä kutsuttaman,
ja tämän pitää itsensä omalla kädellänsä Herralle kirjoittaman, ja pitää nimitettämän
Israelin nimellä.
6. Näin sanoo Herra Israelin kuningas, ja hänen pelastajansa Herra Zebaot: minä
olen ensimäinen ja minä olen viimeinen, ja paitsi minua ei ole yhtään Jumalaa.
7. Ja kuka on minun kaltaiseni, joka kutsuu ja ilmoittaa sen, ja sen minulle
valmistaa? minä, joka asetan kansat maailman alusta: anna heidän ilmoittaa merkkejä
ja mitä tuleva on.
8. Älkää peljätkö ja älkäät hämmästykö. Enkö minä silloin antanut kuulla, ja
ilmoittaa sitä sinulle? Sillä te olette minun todistajani. Onko joku Jumala
paitsi minua? Ei ole yhtään turvaa, en minä tiedä ketään.
9. Epäjumalain tekiät ovat kaikki turhat, ja joista he paljon pitävät, ei ne
ole mitään tarpeelliset; he ovat heidän todistajansa, ja ei näe mitään, eikä
mitään ymmärrä: sentähden pitää heidän häpiään tuleman.
10. Kutka ovat ne, jotka Jumalan tekevät, ja valavat epäjumalan, joka ei mihinkään
kelpaa?
11. Katso, kaikki heidän kumppaninsa tulevat häpiään, sillä he ovat tekiät ihmisistä.
Jos he kaikki kokoontuisivat ja astuisivat edes, niin heidän pitää kuitenkin
pelkäämän ja häpiään tuleman.
12. Rautaseppä tarttuu rautaan pihdeillä, pitää sen hiilissä ja valmistaa sen
vasaralla, ja takoo sitä kaikella käsivartensa väellä; kärsii myös nälkää, siihenasti
ettei hän enää voi, eikä juo vettä, siihenasti että hän väsyy.
13. Puuseppä veistelee puuta, ja mittaa sitä nuoralla, ja arvoittelee sen langalla,
ja hakkaa sen, ja piirittää sen sirkkelillä; ja tekee sen miehen kuvaksi, niinkuin
kauniiksi ihmiseksi, jonka pitäis asuman huoneessa.
14. Hän hakkaa sedripuita, ja ottaa böökiä ja tammea, joka metsän puiden seassa
vahvistuu, ja sedripuuta * , joka istutettu on ja sateesta on kasvanut.
15. Joka kelpaa ihmiselle polttaa, ja josta lämmitellä saadaan, jonka palamisella
myös leipää kypsennetään; siitä hän myös tekee Jumalan, ja palvelee sitä; hän
tekee siitä epäjumalan ja lankee sen eteen polvillensa.
16. Puolen polttaa hän tulessa, ja toisen puolen tykönä syö hän lihaa, hän paistaa
paistin ja ravitsee itsensä, lämmittää myös itsiänsä, ja sanoo: hoi! minä olen
lämmin, että sain nähdä tulen.
17. Mutta mitä siitä jää, siitä tekee hän jumalan epäjumalaksensa; sen eteen
lankee hän polvillensa, ja kumartelee sitä, rukoilee ja sanoo: vapahda minua,
sillä sinä olet minun jumalani.
18. Ei he tiedä eikä ymmärrä mitään; sillä he ovat sovaistut, niin että heidän
silmänsä ei näe mitään, ja heidän sydämensä ei äkkää mitään.
19. Ja ei he johdata sydämeensä, ei ole siinä yhtään tointa eli järkeä, että
he sittenkin ajattelisivat: minä olen puolen polttanut tulessa, ja olen hiilillä
kypsentänyt leipiä, ja paistanut lihaa ja syönyt; pitäiskö minun nyt tekemän
sen, mikä jäänyt on, kauhistukseksi? ja pitäiskö minun kumartaman kantoa?
20. Hän ravitsee itsiänsä tuhalla, hänen vimmattu sydämensä pettää hänen, ettei
hän taida sieluansa pelastaa, eikä ajattele: eikö petos ole minun oikiassa kädessääni?
21. Ajattele näitä, Jakob ja Israel, sillä sinä olet minun palveliani; minä
olen sinun valmistanut, ettäs minun palveliani olisit, Israel, älä minua unohda.
22. Minä pyyhin sinun pahat tekos pois niinkuin pilven, ja sinun syntis niinkuin
sumun; käännä sinuas minun puoleeni, sillä minä sinun lunastin.
23. Iloitkaat te taivaat, sillä Herra itse sen teki; riemuitse sinä maa täällä
alhaalla, paukkukaat te vuoret ihastuksella, metsä ja kaikki hänen puunsa; sillä
Herra lunasti Jakobin, ja on Israelissa kunniallinen.
24. Näitä sanoo Herra sinun lunastajas, joka sinun äitis kohdusta valmistanut
on: minä olen Herra joka kaikki teen, joka taivaat yksinäni venytän, ja levitän
maan ilman apulaista;
25. Joka noitain merkit tyhjäksi teen, ja tietäjät teen hulluksi; joka viisaat
ajan takaperin, ja heidän taitonsa teen hulluudeksi.
26. Mutta hän vahvistaa palveliansa sanan ja käskyläistensä neuvon täyttää.
Joka Jerusalemille sanon: ole asuva: ja Juudan kaupungeille: olkaat rakennetut,
ja heidän aukionsa minä nostan ylös.
27. Joka syvyydelle sanon: tule kuivaksi: minä tahdon sinun virtas kuivata.
28. Joka sanon Korekselle: hän on minun paimeneni, ja hänen pitää kaiken minun
tahtoni täyttämän; niin että Jerusalemille sanotaan: ole rakennettu, ja templille:
ole perustettu.