Paavali, Jesuksen Kristuksen apostoli Jumalan tahdon kautta
elämän lupauksen jälkeen, joka on Kristuksessa Jesuksessa:
2. Minun rakkaalle pojalleni Timoteukselle armo, laupius ja rauha Isältä Jumalalta
ja Jesukselta Kristukselta meidän Herraltamme!
3. Minä kiitän Jumalaa, jota minä hamasta minun esivanhemmistani palvelen puhtaalla
omallatunnolla, että minä lakkaamatta sinua yöllä ja päivällä minun rukouksissani
muistan,
4. Ja haluan sinua nähdä, koska minä sinun kyynelees muistan, että minä ilolla
täytettäisiin,
5. Kuin minun mieleeni tulee se vilpitön usko, joka sinussa on, joka ennen sinun
isossa äidissäs Loidassa myös asui ja sinun äidissäs Eunikassa ja, kuin minä
totisesti tiedän, sinussakin.
6. Jonka tähden minä sinua neuvon, ettäs herätät sen Jumalan lahjan, joka sinussa
on, minun kätteni päällepanemisen kautta;
7. Sillä ei Jumala ole meille antanut pelvon henkeä, vaan väkevyyden, rakkauden
ja raittiuden.
8. Sentähden älä häpeä meidän Herran Jesuksen Kristuksen todistusta eikä minua,
joka hänen vankinsa olen; vaan ole osallinen evankeliumin vaivassa, Jumalan
voiman jälkeen,
9. Joka meitä on autuaaksi tehnyt ja pyhällä kutsumisella kutsunut, ei meidän
töidemme perästä, vaan aivoituksensa ja armonsa jälkeen, joka meille Kristuksessa
Jesuksessa ennen ijankaikkisia aikoja annettu on,
10. Mutta nyt meidän Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta julistettu,
joka kuoleman otti pois ja elämän ja kuolemattomuuden toi evankeliumin kautta
valkeuteen,
11. Johonka minä olen pantu saarnaajaksi ja apostoliksi ja pakanain opettajaksi.
12. Jonka tähden minä myös näitä kärsin, ja en kuitenkaan häpee; sillä minä
tiedän, kenen päälle minä uskon, ja olen luja, että hän voi minulle kätkeä minun
uskotun kaluni siihen päivään asti.
13. Pysy siis niiden terveellisten sanain muodossa, jotka sinä minulta kuullut
olet, uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jesuksessa.
14. Tämä hyvä uskottu kalu kätke Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu.
15. Sinä tiedät sen, että kaikki, jotka Asiassa ovat, luopuivat minusta, joista
on Phygellus ja Hermogenes.
16. Herra antakoon laupiutensa Onesiphorin perheelle, joka minun usein virvoittanut
on ja ei minun kahleitani hävennyt,
17. Vaan etsi minua visusti Roomissa ollessansa, ja löysi minun.
18. Herra antakoon hänen löytää laupiuden sinä päivänä Herran tykönä! Ja kuinka
monessa asiassa hän minulle Ephesossa oli avullinen, sinä parhain tiedät.