1. Ja toisena kuukautena toistakymmentä, Adarin kuulla, kolmantena
päivänä toistakymmentä, jona kuninkaan sana ja käsky oli tullut, että toimitus
piti tapahtuman, juuri sinä päivänä jona Juudalaisten viholliset toivoivat vallitsevansa
heitä, kääntyi niin, että Juudalaiset vallitsivat vihollisiansa:
2. Niin Juudalaiset kokoontuivat kaupunkeihinsa kaikissa kuningas Ahasveruksen
maakunnissa, laskemaan kätensä niiden päälle, jotka heille pahuutta tahtoivat,
ja ei yksikään voinut seisoa heitä vastaan; sillä kaikki kansa pelkäsi heitä.
3. Ja kaikki maakuntain päämiehet ja hallitsiat, ja maan vanhimmat ja kuninkaan
virkamiehet ylistivät Juudalaisia; sillä Mordekain pelko tuli heidän päällensä.
4. Sillä Mordekai oli suuri kuninkaan huoneessa, ja hänen sanomansa kuului kaikkiin
maakuntiin, kuinka Mordekai menestyi ja tuli suureksi.
5. Niin Juudalaiset löivät kaikki vihamiehensä miekalla, tappoivat ja hukuttivat
heidät, ja tekivät niiden kanssa, jotka heitä vihasivat, oman tahtonsa jälkeen.
6. Ja susanin linnassa löivät Juudalaiset viisisataa miestä kuoliaaksi, ja hukuttivat
heidät.
7. Vielä päälliseksi tappoivat he Parsandatan, Dalphonin, Aspatan,
8. Poratan, Adalian, Aridatan,
9. Parmastan, Arisain, Aridain, Vajesatan,
10. Kymmenen Hamanin poikaa, joka oli Medatanin poika, Juudalaisten vihamies;
mutta ei he ruvenneet heidän saaliisensa.
11. Silloin tuli tapettuin luku Susanin linnaan, kuninkaan eteen.
12. Ja kuningas sanoi kuningatar Esterille: Susanin kaupungissa ovat Juudalaiset
tappaneet ja hukuttaneet viisisataa miestä ja kymmenen Hamanin poikaa: mitäs
luulet heidän muissa kuninkaan maakunnissa tehneen? mitäs pyydät sinulles annettaa?
ja mitäs vielä anot sinulles tehtää?
13. Ester sanoi: jos kuninkaalle kelpaa, niin antakoon Juudalaisten myös huomenna
tehdä Susanissa tämän päiväisen käskyn jälkeen; että he hirttäisivät kymmenen
Hamanin poikaa puuhun.
14. Ja kuningas käski niin tehdä: ja se käsky lyötiin Susanissa ylös; ja kymmenen
Hamanin poikaa hirtettiin.
15. Ja Juudalaiset, jotka Susanissa olivat, kokoontuivat neljäntenä päivänä
toistakymmentä Adar kuuta, ja tappoivat kolmesataa miestä Susanissa; mutta heidän
saaliisensa ei he ruvenneet.
16. Mutta muut Juudalaiset kuninkaan maakunnissa tulivat kokoon ja varjelivat
henkeänsä, saadaksensa lepoa vihollisiltansa, ja tappoivat vihollisiansa viisikahdeksattakymmentä
tuhatta, mutta ei he ruvenneet saaliisen.
17. (Se tapahtui) kolmantenatoistakymmenentenä päivänä Adar kuuta. Ja he lepäsivät
neljäntenätoistakymmenentenä päivänä sitä kuuta; sen he tekivät pito- ja ilopäiväksi.
18. Mutta Juudalaiset, jotka Susanissa olivat, tulivat kokoon kolmantenatoistakymmenentenä
ja neljäntenätoistakymmenentenä päivänä, ja lepäsivät viidentenätoistakymmenentenä
päivänä; ja tekivät sen päivän pito- ja ilopäiväksi.
19. Sentähden Juudalaiset, jotka asuivat maakylissä ja vähissä kaupungeissa,
tekivät neljännentoistakymmenennen päivän Adar kuuta ilo- ja pitopäiväksi, ja
lähettivät lahjoja toinen toisellensa.
20. Ja Mordekai kirjoitti nämät teot, ja lähetti kirjat kaikille Juudalaisille,
jotka olivat kaikissa kuningas Ahasveruksen maakunnissa, sekä lähes että kauvas,
21. Ja asetti heille, että he pitäisivät joka vuosi neljännentoistakymmenennen
ja viidennentoistakymmenennen päivän Adar kuuta,
22. Niiden päiväin jälkeen, joina Juudalaiset olivat tulleet lepoon vihollistensa
edestä, ja sen kuukauden, jona heidän surunsa on iloksi kääntynyt ja heidän
murheensa hyviksi päiviksi: että he ne pitäisivät pito- ja ilopäivinä, ja lähettäisivät
lahjoja toinen toisellensa, ja jakaisivat vaivaisille.
23. Ja Juudalaiset ottivat vastaan tehdäksensä sen, minkä he ennen olivat ruvenneet,
ja Mordekai heidän tykönsä kirjoitti.
24. Sillä Haman Medatan Agagilaisen poika, kaikkein Juudalaisten vihollinen,
oli ajatellut hukuttaa kaikkia Juudalaisia, ja antoi heittää Pur, se on arpaa,
murentaaksensa ja hukuttaaksensa heitä.
25. Ja kuin Ester oli mennyt kuninkaan tykö; ja hän puhunut, että hänen paha
aikomisensa, jonka hän oli ajatellut Juudalaisia vastaan, käännettiin kirjoitusten
kautta hänen oman päänsä päälle, ja kuinka hän ja hänen poikansa ripustettiin
puuhun;
26. Siitä he nämät päivät kutsuivat Purim, arvan nimen jälkeen, sekä sen että
kaiken tämän kirjan sanan jälkeen, ja mitä he olivat itse nähneet, ja kuinka
heille on tapahtunut.
27. Ja Juudalaiset sääsivät sen, ja ottivat päällensä ja siemenensä päälle,
ja kaikkein niiden päälle, jonka itsensä antoivat heidän tykönsä, ettei ne hylkää
niitä kahta päivää, vaan pitävät ne joka vuosi, heidän kirjoituksensa ja aikansa
jälkeen.
28. Ettei näitä päiviä pitänyt unhotettaman, mutta pidettämän heidän lastensa
lapsilta ja kaikilta heidän sukukunniltansa, kaikissa maakunnissa ja kaupungeissa.
Nämät ovat Purimin päivät, joita ei pidä hyljättämän Juudalaisten seassa, ja
heidän muistonsa ei pidä unhotettaman heidän siemenessänsä.
29. Ja Ester Abihailin tytär ja Mordekai Juudalainen kirjoittivat kaikella voimalla
toisen kerran, vahvistaaksensa Purimin kirjan.
30. Ja lähetti kirjat kaikille Juudalaisille sataan ja seitsemäänkolmattakymmeneen
Ahasveruksen valtakunnan maakuntaan, rauhan ja totuuden sanoilla,
31. Vahvistaaksensa näitä Purimin päiviä heidän määrätyillä ajoillansa, niinkuin
Mordekai Juudalainen ja kuningatar Ester olivat heille säätäneet, niinkuin he
olivat itse päällensä ottaneet ja siemenensä päälle, sen määrätyn paaston ja
heidän huutonsa.
32. Ja Ester käski ja vahvisti nämät Purimin menot, ja että ne piti kirjaan
kirjoittettaman.