1. Ja Jeriho oli suljettu ja visusti varustettu Israelin lasten
edestä, niin ettei yksikään taitanut tulla ulos eli sisälle.
2. Mutta Herra sanoi Josualle: katso, minä olen antanut Jerihon, ja hänen kuninkaansa,
väkevät sotajoukot, sinun kätees.
3. Käykäät ympäri kaupunkia kaikki sotamiehet, ja piirittäkäät kaupunki kerta
ympäri; ja tee niin kuusi päivää.
4. Ja seitsemän pappia ottakaan seitsemän riemuvuoden basunaa arkin eteen, ja
seitsemäntenä päivänä käykäät seitsemän kertaa kaupungin ympäri, ja papit soittakaan
basunilla.
5. Ja kuin he soittavat riemuvuoden basunaa pitkään, ja te kuulette basunan
äänen, niin nostakaan kaikki kansa suuren äänen ja huutakaan; ja niin kaupungin
muuri hajoo itsestänsä, ja kansa astuu sinne sisälle itsekukin kohdastansa.
6. Niin kutsui Josua Nunin poika papit ja sanoi heille: kantakaat liitonarkki,
ja seitsemän pappia kantakaan seitsemän riemuvuoden basunaa Herran arkin edellä.
7. Mutta kansalle sanoi hän: menkäät matkaan ja käykäät kaupungin ympäri, ja
se, joka sota-aseilla varustettu on, käykään Herran arkin edellä.
8. Ja kuin Josua nämät kansalle sanonut oli, niin ottivat ne seitsemän pappia
seitsemän riemuvuoden basunaa, ja kävivät Herran arkin edellä, ja soittivat
basunilla, ja Herran liitonarkki seurasi heitä heidän jälissänsä.
9. Ja ne, jotka sota-aseilla hankitut olivat, kävivät pappein edellä ja soittivat
basunilla; vaan yhteinen kansa seurasi arkkia, ja soitettiin basunilla.
10. Mutta Josua käski kansaa ja sanoi: ei teidän pidä huutaman eikä antaman
teidän ääntänne kuulla eli sanaa lausuman suustanne, siihen päivään asti kuin
minä sanon teille: huutakaat, niin antakaat kuulla sodan ääni.
11. Niin kävi Herran arkki kaupungin ympäri, piirittäen sen yhden kerran; ja
he tulivat leiriin ja pitivät yötä leirissä,
12. Ja Josua nousi huomeneltain varhain, ja papit kantoivat Herran arkkia,
13. ne seitsemän pappia kantoivat ne seitsemän riemuvuoden basunaa Herran arkin
edellä, ja käyden alati soittivat basunaa; ja jokainen, joka sota-aseilla hankittu
oli, kävi heidän edellänsä, vaan yhteinen kansa kävi Herran arkin jälissä, basunain
soidessa.
14. Kävivät he myös toisena päivänä kerran kaupungin ympäri ja tulivat leiriin
jälleen; ja sitä he tekivät kuusi päivää.
15. Ja tapahtui seitsemäntenä päivänä, kuin huome rusko kävi ylös, nousivat
he varhain ja kävivät entisellä tavalla seitsemän kertaa kaupungin ympäri; ja
sinä päivänä ainoastaan kävivät he seitsemän kertaa kaupungin ympäri.
16. Ja seitsemännellä kerralla, kuin papit soittivat basunaa, sanoi Josua kansalle:
huutakaat, sillä Herra antoi teille kaupungin.
17. Mutta kaupunki ja kaikki mitä siinä on, pitää oleman kirottu Herralle; ainoastaan
portto Rahab pitää elämään jäämän, hän ja kaikki, jotka hänen kanssansa huoneessa
ovat; sillä hän kätki sanansaattajat, jotka me lähetimme.
18. Ainostaan karttakaat kirottua, ettette itsiänne saattaisi kiroukseen, jos
jotakin kirotusta otatte, te saatatte Israelin leirin kirouksen ja onnettomuuden
alle.
19. Mutta kaikki hopia ja kulta, vaski- ja rautakalu olkaan Herralle pyhitetyt
ja tulkaan Herran tavarahuoneeseen.
20. Ja kansa huusi ja soitettiin basunaa; sillä kaikki kansa, jotka kuulivat
basunan äänen, huusivat suurella äänellä, ja muuri hajosi itsestänsä; ja kaikki
kansa itsekukin kohdastansa astui kaupunkiin, ja he voittivat kaupungin.
21. Ja hukuttivat kaikki jotka kaupungissa olivat miekan terällä, sekä miehet
että vaimot, nuoret ja vanhat, karjan, ja lampaat ja aasit.
22. Ja Josua sanoi niille kahdelle miehelle, jotka maata vaonneet olivat: menkäät
porton huoneeseen ja johdattakaat vaimo sieltä ulos, ja kaikki mitä hänellä
on, niinkuin te olette hänelle vannoneet.
23. Niin nuoret miehet, jotka maata vaonneet olivat, menivät sinne ja toivat
Rahabin ulos, ja hänen isänsä, ja äitinsä, ja veljensä, ja kaikki mitä hänellä
oli; niin myös kaiken hänen sukunsa toivat he ulos ja sioittivat heidät ulkoiselle
puolelle Israelin leiriä.
24. Mutta kaupungin he polttivat tulella ja kaikki mitä siellä oli; ainoastaan
hopian, kullan, vasken ja rautakalun panivat he tavaraksi Herran huoneeseen.
25. Mutta porton Rahabin, ja hänen isänsä huoneen ja kaikki mitä hänellä oli,
antoi Josua elää; ja hän asui Israelin seassa tähän päivään asti, että hän kätki
sanansaattajat, jotka Josua Jerihoa vakoomaan lähetti.
26. Silloin vannoi Josua ja sanoi: kirottu olkoon se mies Herran edessä, joka
nousee ja rakentaa tämän Jerihon kaupungin; koska hän laskee siihen perustuksen,
niin kadottakoon esikoisensa, ja koska hän rakentaa sen portit, niin kadottakoon
nuorimman poikansa.
27. Ja Herra oli Josuan kanssa, ja hän tuli kuuluisaksi kaikissa maakunnissa.