1. Niin olkaan vaimot myös miehillensä alamaiset, että nekin,
jotka ei sanaa usko, vaimoin tavoista ilman sanaa voitetuksi tulisivat,
2. Kuin he teidän puhtaan menonne näkevät pelvossa.
3. Joidenka kaunistus ei pidä oleman ulkonaisissa hiusten palmikoissa ja kullan
ympäri-ripustamisessa eli vaatteen puvussa,
4. Vaan salainen ihminen ilman vikaa sydämessä, lakialla ja hiljaisella hengellä,
se on kallis Jumalan edessä.
5. Sillä näin ovat pyhätkin vaimot muinen itsensä kaunistaneet, jotka toivonsa
panivat Jumalan päälle ja olivat miehillensä alamaiset,
6. Niinkuin Sara oli Abrahamille kuuliainen ja kutsui hänen herraksi, jonka
tyttäriksi te tulleet olette, jos te hyvin teette ja pelkäämättä olette.
7. Te, miehet, myös asukaat heidän kanssansa taidolla ja antakaat vaimolliselle
niinkuin heikommalle astialle hänen kunniansa, niinkuin myös elämän armon kanssaperillisille,
ettei teidän rukouksenne estetyiksi tulisi.
8. Mutta viimein olkaat kaikki yksimieliset, ynnä kärsiväiset, pitäin veljellistä
rakkautta keskenänne, laupiaat, ystävälliset,
9. Ei kostain pahaa pahalla, eikä kirouksella kirousta, vaan paremmin siunatkaat,
tietäen, että te olette kutsutut siunausta perimään.
10. Sillä joka elää tahtoo ja hyviä päiviä nähdä, hän hillitkään kielensä pahuudesta
ja huulensa vilppiä puhumasta,
11. Hän välttäkään pahaa ja tehkään hyvää, etsikään rauhaa ja noudattamaan sitä.
12. Sillä Herran silmät ovat vanhurskasten päälle ja hänen korvansa heidän rukouksissansa;
mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan.
13. Ja kuka on, joka taitaa teitä vahingoittaa, jos te hyvää pyydätte?
14. Ja jos te vielä oikeudenkin tähden kärsisitte, niin te kuitenkin autuaat
olette; mutta älkäät peljätkö heidän vaatimistansa, alkäät myös heitä hämmästykö.
15. Mutta pyhittäkäät Herra Jumala teidän sydämissänne. Olkaat myös aina valmiit
vastaamaan jokaista, joka teidän toivonne perustusta tutkistelee, joka teissä
on, hiljaisuudella ja pelvolla,
16. Ja pitäkäät hyvä omatunto, että ne, jotka teitä panettelevat niinkuin pahantekiöitä,
häpeäisivät, että he ovat häväisseet teidän hyvän menonne Kristuksessa.
17. Sillä se on parempi, jos Jumalan tahto niin on, että te hyvän työn tähden
kärsitte kuin pahan.
18. Sillä Kristus myös kerran kärsi meidän synteimme tähden, hurskas vääräin
edestä, että hän meitä Jumalalle uhrais: lihan kautta tosin kuoletettu, mutta
Hengen kautta eläväksi tehty,
19. Jossa hän myös meni pois ja saarnasi hengille vankeudessa,
20. Jotka ei muinen uskoneet, kuin Jumala kerran Noan aikana odotti ja kärsiväinen
oli, kuin arkki valmistettiin, jossa harvat (se on: kahdeksan sielua) veden
kautta päästetyksi tulivat.
21. Se nyt meitäkin kasteessa autuaaksi tekee, joka sitä aavisti (ei että lihan
saastaisuudet pannaan pois, vaan että se on hyvän omantunnon liitto Jumalan
tykönä) Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta,
22. Joka on Jumalan oikialle kädelle, taivaasen mennyt, ja hänelle ovat enkelit
ja vallat ja voimat alamaiset.