1. Ja Moses sanoi Israelin lapsille kaikki ne, mitä Herra hänelle
käskenyt oli.
2. Ja Moses puhui Israelin sukukuntain päämiehille, sanoen: tämä on se minkä
Herra käski:
3. Jos mies lupaa lupauksen Herralle eli vannoo valan, sitoen sillä sielunsa,
ei pidä hänen tekemän sanaansa turhaksi, vaan kaiken sen täyttämän, mikä hänen
suustansa lähtenyt on.
4. Ja jos vaimo lupaa lupauksen Herralle, sitoen itsensä, ollessansa vielä isänsä
huoneessa nuoruudessansa,
5. Ja hänen isänsä kuulee hänen lupauksensa ja valasiteensä, jolla hän on sielunsa
sitonut, ja hänen isänsä on ääneti siihen: niin kaikki hänen lupauksensa on
vahva, niin myös koko hänen valasiteensä, jolla hän on sielunsa sitonut, pitää
vahvan oleman.
6. Mutta jos hänen isänsä kieltää sen sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin
hänen lupauksensa ja valasiteensä, jolla hän on sielunsa sitonut, ei pidä vahva
oleman, ja Herra on hänelle armollinen, että hänen isänsä on sen häneltä kieltänyt.
7. Ja jos hänellä on mies, ja hän on luvannut, taikka hänen suustansa lähtee
jotakin, jolla hän on sielunsa sitonut,
8. Ja hänen miehensä kuulee sen, ja on ääneti siihen sinä päivänä, jona hän
sen kuulee, niin pitää hänen lupauksensa vahvan oleman; ja hänen valasiteensä,
jolla hän on sielunsa sitonut, pitää myös vahvan oleman.
9. Mutta jos hänen miehensä sen kieltää sinä päivänä, jona hän sen kuulee, niin
hän pääsee lupauksestansa, ja siitä mikä hänen suustansa lähtenyt on, jolla
hän sielunsa sitoi, ja Herra on hänelle armollinen.
10. Lesken ja hyljätyn lupaus ja kaikki, jolla hän on sielunsa sitonut, pitää
häneltä vahvana pidettämän.
11. Mutta jos hän lupaa miehensä huoneessa, eli sielunsa sitoo valallansa,
12. Ja mies kuulee sen, ja on ääneti siihen, ja ei kiellä sitä, niin pitää kaiken
sen lupauksen ja valasiteen, jolla hän on sielunsa sitonut, oleman vahvan.
13. Jos hänen miehensä tekee sen kokonansa tyhjäksi sinä päivänä, jona hän sen
kuulee, niin kaikki mikä hänen suustansa on lähtenyt, lupaamaan ja sitomaan
sieluansa, ei pidä oleman vahvan; sillä hänen miehensä on sen tehnyt tyhjäksi,
ja Herra on hänelle armollinen.
14. Ja kaikki lupaukset ja valat, jotka sitovat vaivaamaan sielua, pitää hänen
miehensä taikka vahvistaman, taikka tekemän tyhjäksi.
15. Mutta jos hänen miehensä on juuri ääneti siihen, päivästä päivään, niin
hän vahvistaa kaikki hänen lupauksensa ja kaikki hänen valasiteensä: että hän
on ääneti ollut sinä päivänä, jona hän sen kuuli, niin hän vahvistaa ne.
16. Ja jos hän jälistä sen ottaa takaperin, sittekuin hän sen kuuli, niin pitää
hänen kantaman vääryytensä.
17. Nämät ovat ne säädyt, jotka Herra on käskenyt Mosekselle miehen ja vaimon
välillä, isän ja tyttären välillä, kuin hän on vielä nuorena isänsä huoneessa.