1. Voi sitä murhakaupunkia, joka on täynnä valhetta ja ryöstöä,
eikä tahdo ryöstöstänsä lakata!
2. Sillä siinä kuullaan ruoskat vinkuvan ja ratasten pyörät kitisevän, hevoset
hirnuvan ja rattaat vierivän.
3. Hän vie ratsastajat välkkyväisillä miekoilla, ja kiiltävillä keihäillä; siinä
monta tapettua makaa, ja suuret ruumisten läjät, niin että ruumiit ovat lukemattomat
ja niihin täytyy langeta.
4. Kaikki nämät sen kauniin ja rakkaan porton suuren huoruuden tähden, joka
on taitava noita, joka huoruudellansa pakanat, ja velhoudellansa maat ja kansat
myynyt on.
5. Katso, minä tulen sinun kimppuus, sanoo Herra Zebaot, minä avaan sinun vaattees
palteen sinun kasvoistas, ja näytän sinun häpys pakanoille, ja sinun häpiäs
valtakunnille osoitan.
6. Ja teen sinun sangen kauhistavaiseksi, ja häpäisen sinun, ja teen sinun saastaisuudeksi.
7. Ja pitää tapahtuman, että kaikki, jotka sinun näkevät, pitää sinua pakeneman,
ja sanoman: Ninive on raadeltu, ja kuka tahtoo häntä armahtaa, ja kusta minun
pitäis sinulle lohduttajaa etsimän?
8. Oletkos parempi kuin hallitsiain kaupunki No? joka virtain keskellä oli,
ja vesi juoksi hänen ympärillänsä, jonka muurit ja vahvistukset olivat meren
reunassa.
9. Etiopia ja Egypti oli hänen lukematoin väkensä; Put ja Lybia olivat sinun
apunas.
10. Ja kuitenkin hänen täytyi pois ajettuna olla, ja mennä pois vangittuna;
ja hänen lapsensa ovat kaikkein katuin suissa lyödyt, ja hänen kunniallisistansa
heitettiin arpaa, ja kaikki hänen ylimmäisensä pantiin kahleisiin.
11. Juuri niin täytyy sinun myös juopua, ja sinuas lymyttää, ja turvaa vihollistes
edestä etsiä.
12. Kaikki sinun vahvat kaupunkis ovat niinkuin fikunapuut, joissa kypsät fikunat
ovat: kuin niitä pudistetaan, niin he putoovat sen suuhun, joka niitä syödä
tahtoo.
13. Katso, sinun kansas pitää tuleman niinkuin vaimot, ja sinun maas ovet pitää
sinun vihollisilles kokonansa aukeneman, ja tulen pitää sinun salpas syömän.
14. Ammunna sinulles vettä siinä, missä sinä piiritetään; vahvista sinun linnas,
mene saveen ja sotke sitä, ja tee vahvoja tiilejä.
15. Mutta tulen pitää sinua syömän, ja miekan sinua surmaaman; sen pitää sinun
syömän niinkuin paarmat; sen pitää lankeeman sinun päälles niinkuin ruohomadot.
16. Enempi sinulla on kauppamiehiä kuin tähtiä taivaassa; mutta nyt heidän pitää
itsensä hajoittaman niinkuin paarmat, ja lentämän siitä pois.
17. Sinun ylimmäistäs on niin monta niinkuin ruohomatoja, ja päämiehiäs niinkuin
paarmoja, jotka heitänsä aidoille vilun aikana sioittavat; mutta kuin aurinko
nousee, niin he sieltä lähtevät, ettei siaakaan tuta, kussa he olivat.
18. Sinun paimenes, sinä Assurin kunigas, pitää makaaman, ja sinun voimallises
pitää maata paneman; sinun kansas pitää vuorille hajoitettaman, ja ei pidä kenenkään
heitä kokooman.
19. Ei pidä kenenkään sinun vahinkoas parantaman, eikä sinun rangaistuksestas
sureman; vaan kaikki, jotka näitä sinusta kuulevat, pitää käsiänsä sinusta yhteen
lyömän; sillä ketä ei ole sinun pahuutes ilman lakkaamata kohdannut.