Konfigurointiesimerkki Tcpsecure-ohjelmien konfigurointi ja automaattinen käynnistys saadaan aikaan seuraavilla toimenpiteillä: /etc/services tiedostoon lisätään seuraavat rivit #tcpsecure based services tcpsecure 2345/tcp # tcpsecure programs default port tcpsecured 2346/tcp # tcpsecured programs default port s_leka 2350/tcp # tcpsecure to leka vipunen 2351/tcp # tcpsecure to vipunen Vastaava konfiguraatio tiedostossa /etc/inetd.conf voisi olla # tcpsecure based services s_leka \x11\x11stream tcp nowait daemon /alt/bin/tcpsecure tcpsecure -i -p s_leka leka.hut.fi vipunen \x11stream tcp nowait daemon /alt/bintcpsecure tcpsecure -i -p vipunen vipunen.hut.fi Palvelimen /etc/inetd.conf tiedostossa voisi olla seuraava rivi: tcpsecured stream tcp nowait daemon /alt/bin/tcpsecured tcpsecured -i Tcpsecuren yhteydessä voidaan käyttää seuraavia tiedostoja: pääsynvalvonta # #deny ALL # oletusarvo allow 130 # avainlaji voidaan jättää pois, jolloin kaikki kelpaavat allow vipunen.hut.fi publickey vierasavaimen tallennus # 130.233.224.22 leka.hut.fi 19940306-22:34:38 2492F19F709A.... 130.233.224.18 veivi.hut.fi 19940307-09:35:44 4663FB24C73F..... Tällöin yhteys esimerkiksi vipuseen saadaan antamalla asiakaskoneessa komento: telnet localhost vipunen Interpedia - maailmanlaajuinen tietosanakirja Paavo Ahonen, FUNET Ajatus Internetinlaajuisesta konekielisestä tietosa- nakirjasta ei ole uusi. Illinoisin yliopiston profes- sori Michael Hart muistelee, että asiasta on keskusteltu jo 1970-luvun alussa. Hart vetää itse projekti Gutenbergiä, jonka puitteissa Internetiin on syötetty vapaasti käytettäväksi jo yli sata teosta, pääasiassa vanhempaa kirjallisuutta. Nykyinen Interpediaksi nimetty hanke käynnistyi loppusyksystä, kun Rick Gates postitti muutamiin uutisryhmiin ehdotuksen uudesta tietosanakirjasta, joka pantaisiin Internettiin kaikkien vapaasti käytettä- väksi. Heti alussa ehdotus herätti kiivaan keskustelun siitä, miten erotellaan korkeatasoiset artikkelit pelkästä huuhaa-materiaalista, jota liikkuu runsaasti Interne- tissä. Tämän ongelman ratkaisemiseksi Erik Seielstad ehdotti hyväksymissinettiä (Seals-of-Approval), eräänlaista virallista lukijapalautetta. Mitä useampi sinetti, sen luotettavampi artikkeli. Jo alkuvaiheessa Interpedia-hankkeelle perustettiin oma postituslista, interpedia@telerama.lm.com. Sii- hen voi liittyä lähettämällä viestin osoitteeseen interpedia-request@telerama.lm.com Subject-kenttään kirjoitetaan subscribe. Eroaminen käy vaihtamalla Subjectiksi unsubscribe. Listaa pitää yllä Douglas Luce, joka liittyi hankkeen kannattajiin hyvin varhaisessa vaiheessa. Listalle lähetetyistä viesteistä kootaan päivittäin yhteenveto, josta pyritään karsimaan lähinnä erehdyk- sessä listalle lähetettyjä eroamis- ja liittymispyyntöjä. Sittemmin keskustelu on jakaantunut jo useammalle alalistalle, joilla käsitellään tietosisältöjä, teknisiä kysymyksiä ja tekstien editointiin liittyviä seikkoja. Lisäksi on oma listansa, jolla voi ilmoittautua hank- keeseen vapaaehtoiseksi. Tammikuun lopussa päättyi äänestys uutisryhmän comp.infosystems.interpedia perustamiseksi ja tulos oli ylivoimaisesti ryhmän perustamisen puolesta. Aikaisemmin hankkeesta käyty keskustelu on arkis- toitu palvelimeen ftp.lm.com, josta se löytyy hakemis- tosta /pub/interpedia. Palvelimeen saa yhteyden anonymous ftp:llä, gopherilla sekä WWW:llä. Gopher parametrit ovat: Name: The Interpedia Project Host: twinbrook.cis.uab.edu Port: 70 Path: interped.70 Type: 1 WWW:tä käytettäessä URL on gopher://twinrock.cis.edu:70/1/interped.70 Tulevan Interpedian pohjamateriaaliksi on ollut vahvasti ehdolla Encyclopedia Britannican 11. painos, jonka tekijänoikeus ei enää ole voimassa. Keskustelua on aiheuttanut viime syksyn Comdex- messuilla julkistettu tieto, jonka mukaan USA:n patenttivirasto oli myöntänyt Compton Encyclopedi- alle patentin multimediaohjelmiiin, joita käytetään tekstin, grafiikan, äänen ja animaation tallennukseen tai hakuun. World Wide Web vinkkejä Tällä palstalla alamme julkaista luetteloa maail- malta löytyvistä World Wide Web -dokumenteista, joi- hin kannattaa tutustua ja halutessan lisätä linkit niihin omaan hot-listaansa tai oman palvelimen hakemistosi- vulle. Erityisesti kotimaisia, mutta lähtöpisteitä ja muita ulkomaisia WWW vinkkejä löytyy myös FUNETin kehitteillä olevasta WWW-palvelimesta URL: http://www.funet.fi/ Dokumentti: The Virtual Tourist URL: http://wings.buffalo.edu/worl Kuvaus: Maapallon kartta, josta voidaan zoomata alueellisia karttoja. Kartoilla on eri maiden informaa- tiopalvelimia. Dokumentti: WWW server country maps URL: http://www.tue/nl/map.html Kuvaus: Koostesivu, jossa eri Euroopan maiden logoista voi käynnistää kunkin maan resurssikartan. Dokumentti: Planet Earth URL: http://white.nosc.mil/info.html Kuvaus: Selkeä koostesivu, jolle on koottu linkkejä kansainvälisiin www-palvelimiin sekä aiheryhmittäin järjestettyä tietoutta verkko-ohjelmista ja muistakin janakohtaisista aiheista. Dokumentti: EINET Galaxy URL: http://www.einet.net/galaxy.html Kuvaus: Einet galaxy on koostesivu, josta voi siir- tyä eri verkkopalvelujen toimittajien web-servereihin. Dokumentti: What's new With NCSA Mosaic URL: http://www.ncsa.uiuc.edu/SDG/Software/ Mosaic/Docs/whats-new.html Kuvaus: Kertoo viitteitä paljon muustakin kuin Mosaic nimisestä WWW-käyttöliittymästä. Se on pikemmin lähes päivittäin päivittyvä WWW-uutuuslu- ettelo. D: The Globewide Network Academy URL: http://sturgeon.mit.edu:8001/uu-gna/ index.html Kuvaus: Monipuolinen resurssiopas D: List of Virtual Libraries URL: http://info.cern.ch/hypertext/DataSources/ bySubject/Virtual_libraries/Overview.html Kuvaus: Aiheenmukainen resurssilista Dokumentti: Global Network Navigator URL: http://nearnet.gnn.com/GNNhome.html Kuvaus: GNN on kustannusyhtiö O'Reilly & Asso- ciates Inc:n tietopalvelu, jossa on Internettiin liittyviä uutisia, luettelo muista tietolähteistä sekä opetukseen liittyvää materiaalia. Dokumentti: EMBnet at your service URL: http://shamrock.csc.fi/brocure.html Kuvaus: Robert Harperin ylläpitämä aloitusva- likko, joka sisältää pointtereita ensisijaisesti biotietei- siin liittyviin tietopalveluihin. Dokumentti: Enterprise Integration Technologies URL: http://www.eit.com Kuvaus: Stanfordin yliopiston läheisyydessä vai- kuttava informaatiotekniikan tutkimus- ja tuotekehi- tysyhtiö, joka on keskeisesti mukana amerikkalaisten kansallisessa tietotekniikan perusrakenteen kehittä- misohjelmassa. Etusivulta löytyy pointteri Internet resources list (URL=http://www.eit.com/web/netser- vices.html). Dokumentti: Index to Multimedia Information Sources URL: http://cui_www.unige.ch/OSG/Multimedi- aInfo Kuvaus: Sisältää multimediaan liittyvää aineistoa ja pointtereita. Dokumentti: Acronym list URL: http://curia.ucc.ie/info/net/acronyms/ acro.html Kuvaus: Palvelin, jolta voi kysellä tietotekniikan ja tietoliikennealan lyhenteitä. Xmosaicia käytettäessä haettava lyhenne söytetään ikkunaan, joka aukeaa pai- nikkeeella Search Index. Palvelimeen voi lähettää myös omia ehdotuksiaan liitettäväksi tietokantaan. Dokumentti: AT&T World-Wide Web URL: http://www.research.att.com/ Kuvaus: AT&T:n etusivulla on pointterit yhtiön ftp- ja wais-palvelimiin. Lisäksi on tietoa mm. MBONE:sta ja ATM:stä. Dokumentti: Eindhoven University of Techno- logy URL: http://www.eeb.ele.tue.nl Kuvaus: Kotisivulla on muun muassa elektronisen musiikin ystäville laaja kokoelma MIDI:in liittyvää aineistoa. FUNETin www on saamassa uuden kotisivun. Sii- hen tulee viittaukset tärkeimpiin FUNET-palveluihin ja Suomen resurssikarttaan. Lisäksi ylläpidetään lis- toja Suomen ja maailman www-palvelimista ja -palve- luista. Uutisia uutisista Harri K. Salminen Vastaatko joka kerta rn:n käynnistäessäsi kymmeniä kertoja kieltävästi kysymyksiin jostain uusista ryh- mistä, joista et ole kiinnostunut. Ei hätää, ongelmaan on jo olemassa muutamia ratkaisuja. Yksi tapa on olla tilaamatta organisaatioon kaikki mahdolliset uutisryh- mähierarkiat ja ottaa vain halutut. Toinen on asentaa parempia käyttöliittymiä kuten strn. Haluatko todella kaiken? FUNETin uutispalvelin on perinteisesti tarjonnut kaikki avoimeen levitykseen annetut uutisryhmät, joita joko jokin jäsenemme on halunnut tai jokin toi- nen uutispalvelin meille tarjonnut. Tämän seurauksena syntyy meillekin paikallisiksi tai alueellisiksi tarkoi- tettuja ryhmiä, joihin ei ehkä koskaan saavu yhtään viestiä, mikä saattaa häiritä uutisryhmiä valikoivia käyttäjiä. Levytilaa ja tietoliikennekapasiteettia nämä haamu- ryhmät eivät kovin paljoa syö verrattuna normaaleille funet käyttäjille jatkossakin tulevaan perusvalikoi- maan (taulukko 1). Maailmanlaajuiset ja kotimaiset perusryhmät vievät esimerkiksi news.funet.fi:ssä noin 80% levytilasta ja niiden liikenne kasvaa jatkuvasti. Useimmat tilaajat ottanevat myös valikoiman suu- rimpia alueellisia ryhmiä vaikkapa kieliharjoittelua varten (taulukko 2), sillä niiden liikenne ei ole kovin suuri. Poikkeuksena ehkä ovat relcom.commerce ryh- mät, joita suosittelisin lähinnä idänkaupasta kiinnostu- neille venäjäntaitoisille. Lisäksi löytyy jakeluja jotka on tarkoitettu vain tie- tyille erikoisryhmille kuten eurooppalaisille molekyy- libiologeille tai lapsille, joita ei ehkä jokaisen organisaation käyttäjäkunnassa ole ollenkaan. Kaupallisesta puolesta kiinnostuneita varten on var- sin pienen ja useimpien tilaukseen kuuluvaan biz-hie- rarkian lisäksi tilattavissa amerikkalainen maksullinen clarinet-hierarkia. Siinä on mm. upi:n uutissähkeitä ja erilaisia pörssinoteerauksia, mutta myös muita ammat- timaisesti toimitettuja uutisia perusteellisesti luokitel- tuna muutamaan sataan ryhmään. Niistä voinee pyytää tarjousta esimerkiksi osoitteesta helpdesk@eunet.fi Muutokset tilaukseen voi tehdä kunkin organisaa- tion yhteydestä FUNETin newspalvelimiin news.funet.fi ja news2.funet.fi vastaava uutisjärjestel- män ylläpitäjä osoitteeseen newsmanager@funet.fi. Molemmissa käytetään INN uutispalvelinta, joten muutokset kannattaa mieluiten lähettää sen halua- massa muodossa (Esimerkki 1). Älkää sentään liikaa innostuko optimoimaan tilaustanne ellette ole varma käyttäjäkuntanne mieltymyksistä. Meillä ei ole aina- kaan vielä ohjelmistoa, joka hoitaisi tilausmuutokset tai säilytysaikojen säädöt automaattisesti ja optimaali- sesti käyttäjältä jakeluportaaseen. Ryhmien valinta-apua käyttäjille Perinteinen tapa on ollut lukea esim. comp.announce.newusers tai sfnet.aloittelijoille ryh- miin kuukausittain lähetettäviä ryhmiä kuvaavia luet- teloita ja sen perusteella vaikka editoida .newsrc tiedostoa. Parempi tapa uutisryhmien valikoimiseen on sopi- vien ohjelmien käyttäminen. Esimerkiksi choosenews on yksinkertainen ohjelma ryhmien valintaan pää- hierarkioittain unix-ympäristössä. Muutamat uutisten- lukuohjelmat kuten Microsoft Windows-ympäristssä toimiva Trumpet uutistenlukija antavat mys mahdolli- suuden valita ryhmiä päätason mukaan. Uusin ja yksi tehokkaimmista löytyy Unix-ympäris- tössä toimivasta strn (Scoring Threaded Read News) uutistenlukuohjelmasta, jossa on monien rn, nn ja trn ohjelmien piirteiden lisäksi konfiguroitava uutisryh- mien valitsin lyhyiden kuvausten kera. Esimerkiksi tämän artikkelin taulukkojen tiedot on poimittu sen valikoista. Lisäksi siinä on tehokkaita komentoja kes- kusteluketjujen (threads) valintaan. Tämän lisäksi strn:ssä artikkeleita voi valita kunkin ryhmän sisällä vaikka keskusteluketjujen (threads) tai pisteytyksen (Scoring) avulla perinteisempien KILL ym. toimintojen lisäksi. Tämä esimerkkikonfiguraatio ja viitteitä kaikenlai- seen uutisiin liittyvään löytyy mm. anonymous FTP:llä FTP.FUNET.FI:n /pub/networking/services/ news hakemiston alta. Esimerkki 1 Tilataan vain sfnet, rec.arts ja relcom alkuiset ryh- mät lukuunottamatta relcom.commerce alkuisia: sfnet*,rec.arts*,relcom*,!relcom.commerce* Taulukko 1 Perusvalikoima sfnet (Suomalaiset yleisryhmät) finet (Suomalaiset vaihtoehtoiset ryhmät) comp (computer-related) news (USENET maintenance/discussion) alt (alternative newsgroups) misc (miscellaneous topics) rec (recreational/hobby/arts) sci (hard science) soc (social and cultural issues) talk (controversial/political topics) bit (mostly BITNET & EARN LISTSERV lists on many topics) gnu (GNU project software and discussion) info (mostly moderated mailing lists) trial (Usenet groups in pilot use) Taulukko 2 Alueellisia ryhmiä nordunet NORdic University NETwork eunet Eunet Europe Ltd. swnet (Sverige - Sweden) dk (Danmark - Denmark) aus (Australia) ch (Confederatio Helvetica - Switzerland) de (Deutschland - Germany) fj (Japan) fr (France) relcom (Russian-language groups) uk (United Kingdom) Taulukko 3 Erikoisryhmiä bionet (biology related) ieee (IEEE members forum) k12 (Kindergarten--12th grade education) vmsnet (VAX/VMS interests) u3b (AT&T Unix-PC and U3B product users) pubnet (Bulletinboard community) CSC:n valvojat päivystävät myös FUNETia FUNET on sopinut CSC - Tieteellinen laskenta Oy:n kanssa yhteistyöstä verkonvalvontapalvelu- jen hoitamisessa. CSC:llä on omien laitteistojen valvontatehtävissä henkilöstöä kello 8.00 - 20.00 välisenä aikana. FUNETiin liittyvistä tietoliikenneasioista (vikail- moitukset, käyttökatkokset, tms.) voi tänä aikana kysellä FUNETin henkilöiden lisäksi myös CSC:n valvojilta. Valvomon puhelinnumero on 90-457 2821, NMT 949-465 293., FAX 90-457 2302 Valvojille voi myös lähettää sähköpostia osoit- teella oper@csc.fi. Milloin MIME-aikaan? SMTP-yhteyskäytäntöön perustuvan Internet säh- köpostin kiusallisin ongelma on ollut 7-bitin tiedon- siirtostandardi. Kun tietokoneet muuten ovat siirtyneet käyttämään 8-bittistä tiedon esitystapaa, tuntuu käyttä- jistä hämmentävältä, että siirrettäessä tietoa koneelta toiselle joudutaan tyytymään 7-bittiin. Näkyvin käytännön seuraus 7-bittisyydestä on, ettei sähköpostissa voi käyttää kansallisia merkkejä. Erilai- sia tapoja on kehitetty ongelman kiertämiseen. Perin- teinen tapa on korvata ä, ö ja å merkeillä {, | ja } sekä vastaavat isot kirjaimet Ä, Ö ja Å merkeillä [, \ ja ]. Tästä on se hyöty, että on olemassa näyttöfontteja ja kirjasinfontteja, jotka tulostuvat ruudulle tai paperille vastaavina skandimerkkeinä. Toinen hyöty on se, että ko. merkkien ascii-koodit sijoittuvat ascii-taulukossa siten, että aakkostus toimii lähes oikein. Kolmas hyöty on, että luettaessa tällainen tiedosto jatkokäsiteltäväksi tekstinkäsittelyohjelmaan, ko. merkit on helppo korvata oikeilla skandimerkeillä. Haittapuolelle on luettava se, että oikean näyttö- tai tulostusfontin puuttuessa ko. merkit näkyvät aalto- ja hakasulkuina. Tällainen teksti ei ole kovin helppolu- kuista. Käytäntö on standardoitu ja toimii vain Suomessa ja Ruotsissa. Onneksi ulkomaille menevät tekstit ovat yleensä englanninkielisiä. Joskus tekstissä tarvittaisiin aalto- ja kaarisulkuja alkuperäisessä tarkoituksessa, jolloin niitä ei voi käyttää aiheuttamatta sekaannusta. Toinen joskaan ei suositeltava tapa on korvata ä-kir- jain a:lla ja ö-kirjain o:lla. Syntyvä teksti näyttää enemmän oikealta, mutta ei välttämättä ole sen luetta- vampaa kuin aalto- ja hakasulkujen avulla tuotettu. Suurin haitta on tekstin jatkokäsittely. Tekstinkäsitte- lyohjelmien hae ja korvaa -toiminnot eivät osaa ero- tella, milloin o tarkoittaa ö:tä, milloin taas ihan oikeasti o:ta. Tavallisin tapaus on, että käyttäjä ei tiedä mitään 7- bittisyydestä tai 8-bittisyydestä, vaan kirjoittaa tieto- koneellaan niitä merkkejä, mitä näppäimistöltä tulee. Jos kone ja ohjelmat on hyvin asennettu, hän saa tuo- tettua vain sellaisia merkkejä, joita käytössä oleva ohjelma tukee. Niinpä SMTP-yhteensopivan sähkö- postiohjelman pitäisi vain piipata, jos painetaan näp- päintä, josta normaalisti tulee 8-bittinen merkki, esim. ä. Jotkut postiohjelmat suostuvat kuitenkin tuottamaan 8-bittisiä merkkjä, ja lähettämään ne 7-bittiseen sähkö- postijärjestelmään. Silloin on mahdollista, että mat- kalla sanoman jokaisesta merkistä pudotetaan pois ylin bitti, jolloin merkki muuttuu toiseksi. Muutos riip- puu siitä, millaista 8-bitin merkistöä on alunperin käy- tetty. Unix-ympäristössä yleisin 8-bittinen merkistö lienee ISO Latin1 (ISO-8859-1), missä ä muuttuu d:ksi ja ö v:ksi. Toinen Internet-sähköpostin heikkous on, ettei pos- tin mukana voi lähettää liitteitä. Mikroverkkojen kau- pallisissa sähköpostitoteutuksissa tällainen on ollut mahdollista jo kauan. Näin on voitu kätevästi siirtää tekstinkäsittelydokumentteja, kuvatiedostoja tai taulu- koita ja samalla lyhyt saatekirje yhdellä ja samalla ohjelmalla. Jos vastaanottaja haluaa katsella liiteenä lähetettyä asiakirjaa, taulukkoa tms., hänellä on oltava sen avaa- miseen soveltuva ohjelma. ESMTP siirtää 8-bittiä Internetissä on hyväksytty SMTP:n laajennus (ESMTP, RFC 1425 ja RFC1426), jonka mukaan ver- kossa voidaan siirtää myös 8-bittistä tietoa, jos vas- taanottaja ilmoittaa hyväksyvänsä sen. Vastaanottajan esmtp-kelpoisuus tarkistetaan lähettämällä HELO- komennon sijaan EHLO-komento. Jos vastaanottaja tukee smtp:n laajennuksia, se palauttaa koodin 250. Kielteisessä tapauksessa palautetaan koodi 550. Lähetettävään sanomaan sisällytetään osoite-kentän jälkeen parametri BODY=8BITMIME. Se kertoo vas- taanottajalle, että lähetettävä sanoma sisältää MIME- standardin mukaisia 8-bitin merkkejä. MIME-standardi (MIME=Multi-purpose Internet Mail Extensions), jota on aikaisemmin käsitelty FUNewsin numerossa 2/92, tekee mahdolliseksi sekä kansallisten merkistöjen käytön, että liitteiden lähettä- misen sanomien yhteydessä. MIME-sanoma muodos- tuu osista, joiden edellä olevat otsikkorivit kuvaavat kunkin osan ominaisuuksia. MIME-ratkaisu ongelmiin MIME standardi itsessään hyväksyy sekä 7-bittisen että 8-bittisen tiedonsiirron. Jos käytetään 7-bitin siir- toa ja lähetettävä sanoma sisältää 8-bittistä tietoa, se on koodattava. Tähän on olemassa useita tapoja, joita on selostettu em. Pekka Kytölaakson artikkelissa. Koodauksesta huolehtii käyttäjän ohjelma. Yleinen tapa merkkimuotoista tekstiä lähetettäessä on käyttää Quoted-printable-koodausta, jossa ISO- 8859-1 eli ISO Latin1 skandimerkit korvataan seuraa- vasti: ä - =E4 , ö - =F6, å - =E5, Ä - =C4, Ö - =D6 ja Å - =C5. (Yhtäsuuruusmerkki on osa koodia). Seuraava esimerkkilause on kirjoitettu ensin ISO Latin 1-merkistöllä ja sitten Quoted-printable-koodat- tuna. Tässä on ääkkösiä. - T=E4ss=E4 on =E4=E4kk=F6si=E4. MIME-sanoman vastaanottajalla on oltava MIME- yhteensopiva postinlukuohjelma, joka osaa näyttää sanoman lähettäjän tarkoittamassa muodossa. Monissa toteutuksissa käynnistetään erillinen ohjelma esimerkiksi metamail, joka osaa näyttää kansallisia merkistöjä, PostScript-tiedostoja, kuvatiedostoja, videokuvaa ja purkaa äänitiedoston. MIME-standardi on siinä mielessä joustava, että tie- totyyppejä ja koodaustapoja on riittävästi kattamaan tämänhetkiset tarpeet. Standardi on lisäksi joustavasti laajennettavissa uusilla tietotyypeillä. Tällä hetkellä on saatavilla riittävästi sekä ilmaisia että kaupallisia MIME -toteutuksia, jotta siirtyminen uuteen standardiin olisi mahdollista. Seuravaavalla lis- talla on Suomessa käytössä olevia postiohjelmia, joi- den uusimpiin versioihin on saatavilla MIME-tuki. Lista kuvaa tilannetta helmikuussa 1994: u Unix-ympäristö, tekstipohjaiset ilmaisohjelmat (Useimmat löytyvät ftp.funet.fi:stä hakemistosta /pub/ unix/mail) Pine. Berkeley Mail MH 6.8 ja mhn Elm, (vain vastaanotto) Gnu Emacs tools Andrew Toolkit mail Exmh (vain vastaanotto) Mush Unix-ympäristö kaupalliset: Mailtool (Sunin graafinen käyttöliittymä Berkeley mailiin) Zmail (Toimitetaan Silicon Graphics Irix5:n mukana. u Mikroverkot, kaupallisia toteutuksia: Eudora (Macintosh ja MS Windows ympäristöt, pop3) ECS mail (Macintosh ja MS Windows, imap) SUPER-TCP PC-MM IBM multimedia mail u Lisäksi seuraaviin postijärjestelmiin on saatavilla MIME-yhteensopiva yhdyskäytävä: iGate, WordPerfect Officen SMTP-gateway Pegasusmail SMTP gateway cc:Mail SMTP/MIME gateway Microsoft Mail SMTP gateway Mail*Hub PMDF (VAX/VMS ympäristö) PP (ISODE Consortiumin X.400/SMTP gateway) Newssit ja MIME 7-bittisyys aiheuttaa Usenet News-uutisryhmien siirrossa samanlaisia ongelmia kuin postinsiirrossa. NNTP(Network News Transfer Protocol)-standardi on 7-bittinen, mutta Suomessa eräillä paikkakunnilla Newsseihin syötetään 8-bittistä merkistöä. Kun yhte- näinen standardi puuttuu, riippuu aivan vastaanottajan asetuksista, millaisina hän näkee 8-bitin skandit, vai näkeekö hän niitä olenkaan. Suunnitelmia MIME:standardin käyttöönottoon myös uutisvälityksessä on olemassa. Tämä merkitsisi 8-bitin koodauksen hyväksymistä yleisemminkin. Toistaiseksi ei ole MIME-yhteensopivia uutistenluku- ohjelmia. Salaamalla turvallisuutta Inter- net tiedonsiirtoon Jussi Mäki, TKK:n atk-keskus Internetissä on alkuvuonna paljastunut vakava murtautumisyritys, jossa tunkeutujat ovat hankki- neet käyttäjätunnuksia ja salasanoja kuuntele- malla verkkoliikennettä. Tällaisten tapausten estämiseksi verkkoliikenne pitäisi salata. Teknilli- sen korkeakoulun atk-keskuksen suunnittelija Jussi Mäki esittää seuraavassa ehdotuksen verkko- turvallisuuden parantamiseksi käyttämällä liiken- teen salaamista. Menetelmä perustuu pieneen apuohjelmistopaket- tiin (tcpsecure), jota voidaan käyttää muuntamaan kahden turvallisen tietokoneen välillä epäluotettavassa verkossa kulkeva liikenne salakieliseksi. Salakielistä yhteyttä voidaan käyttää esimerkiksi, kun siirretään arvokasta tai yksityistä tietoa kuten hen- kilökohtaisia salasanoja tai palkkatietoja. Järjestelyä tarvitaan , jos on syytä epäillä verkon luotettavuutta ja on mahdollista, että ulkopuolinen tunkeilija voi kuun- nella verkkoliikennettä. Kun liikenne salataan, tunkei- lija ei voi muuntaa saamaansa tietoa hyödylliseen muotoon. Tcpsecure-paketissa on kaksi unix tausta-ohjelmaa. Palvelin-taustaa suoritetaan kohdekoneessa eli siinä, jossa tavallisesti suoritetaan myös käytettävää sovel- lusohjelmaa. Asiakas-taustaa suoritetaan paikallisessa koneessa eli siinä, johon käyttäjällä on pääteistunto. Palvelin ja asiakas-ohjelmat kommunikoivat keske- nään tcp/ip-yhteydellä, missä tietopaketit salataan käyttämällä vapaasti saatavilla olevaa DES CBC salausalgoritmia. CBC:tä käyttämällä sama avain tuot- taa eri tietolohkoihin sovellettuna erilaisen salaustu- loksen. Salausavain voidaan valita seuraavilla tavoilla: · Diffie-Hellman avainvaihtomenetelmä (publickey) · Muunnettu D-H, missä asiakkaan avain kerrotaan palvelimelle etukäteen muilla tavoin (savedkey) · käyttäjä antaa avaimen istunnon alussa (userkey) · avain luodaan automaattisesti (internal) Tässä Diffie-Hellmanin menetelmässä käytetään 320 bitin mittaista alkulukua salaisen ja julkisen avai- men kantalukuna. Kumpikin yhteyden osapuoli muodostaa satunnai- sesti oman salaisen avaimen Sa ja Sb. Sen jälkeen las- ketaan niistä julkiset avaimet Pa ja Pb. Julkisia avaimia vaihdetaan siten, että A:lla on tiedossaan Sa, Pa ja Pb ja B:llä tiedossaan Sb, Pa ja Pb. Yhteinen salainen avain Kab lasketaan toisen osa- puolen P:n sekä oman S:n ja N:n avulla. Palvelin A luo satunnaisen istuntoavaimen Ks:n ja lähettää sen salat- tuna B:lle käyttämällä Kab:sta muodostettua DES avainta. Kab lasketaan seuraavalla algoritmilla: Pa = g ^ Sa mod N Pb = g ^ Sb mod N Kab = Pa ^ Sb mod N = Pb ^ Sa mod N, missä g on pieni alkuluku. N on iso alkuluku P on julkinen avain S on salainen avain Sa ja Sb ovat satunnaislukuja 1:n ja N-1:n väliltä. Apuohjelmat Eric Youngin DES salausohjelmisto on ftp.funet.fi:ssä pub/unix/security/crypt/libdes.tar.92- 10-13.Z Henrik Johanssonin bignum ohjelmisto ftp.funet.fi:ssä pub/sci/math/multiplePrecision/ simple-bignum.tar.Z Lisätietoja: Jussi Mäki Internet: jmaki@hut.fi Phone: 90-451 4317 TKK tai Phone: 90-457 2080 CSC Majordomo -postituspehtoori Jukka A. Ukkonen, M.Sc. (tech.) Center for Scientific Computing Jokainen, joka joskus on yrittänyt ylläpitää useita postituslistoja käsin, tietää, kuinka paljon työtä vaatii jo muutamankin usein muuttuvan listan päivittäminen aina tarpeen mukaan. Erilaisten pyyntöjen ja kysymys- ten virta on lähes katkeamaton. Kun pari vuotta sitten tulin CSC:n palvelukseen, oli CSC:llä pelkästään sisäiseen käyttöön reilut 10 posti- tuslistaa. Tällä hetkellä erilaisia listoja on jo noin 40 ja niistä monet on tarkoitettu tavalla tai toisella CSC:n asiakkaiden käyttöön. Jo reilun 10 listan kanssa ylläpitovaivaa oli riittä- miin, koska ei ollut viikkoa, jolloin ei olisi ollut muu- tettava jotakin listaa tai ainakin kerrottava jollekin, ketä johonkin listalle kuului. Vähitellen alkoi esiintyä myös kysyntää joidenkin tiettyjen aihepiirien puittei- siin keskittyville listoille, jotka olisi tarkoitettu enim- mäkseen CSC:n asiakkaille tai jopa kokonaan ulkopuolisille henkilöille suunnattuun tiedottamiseen tai keskusteluihin. Vanhalla tavalla ei siis kertakaikkiaan voinut jatkaa. Jos uusilla listoilla olisi yhä enenevässä määrin CSC:n ulkopuolisia henkilöitä, tulisivat myös muutokset näi- hin listoihin oleellisesti yleisemmiksi kuin CSC:n sisäisillä postituslistoilla. Listojen ylläpidon rutiini- tehtäviin piti selvästi keksiä jokin automaatti, mutta sopivasta ohjelmistosta tähän tarkoitukseen ei ollut tietoakaan. Valoa tunnelin päässä... Samoihin aikoihin kun olin alkanut epäillä, että pos- tituslistoista voisi vielä ajan mittaan kehittyä todelli- nen rasite iskin silmäni luomukseen nimeltä majordomo. Heti ensimmäisestä hetkestä alkaen kun sain sen asennettua CSC:n verkkopalvelimeksi hankit- tuun koneeseen se on toiminut vakaasti kuin käkikello. Myöhemmin olen tehnyt siihen täysin minimaalisia muutoksia. Majordomon varsinaisen toiminnallisuu- den suhteen ei mitään oleellisia muutostarpeita ole ollut. Nyt kun majordomo on ollut CSC:llä käytössä jo kuukausia hyvällä menestyksellä, uskallan luvata, että jos CSC:n asiakkaat tai henkilökunta tarvitsevat uutta postituslistaa johonkin tiettyyn aiheeseen liittyvää keskustelua tai tiedotusta varten, voi sellaisen luoda aiheuttamatta kenellekään merkittävää ylimääräistä ylläpitovaivaa. Vaatimuksena on vain, että joku kyseistä listaa aktiivisesti käyttävistä henkilöistä ottaa toimiakseen myös listan valvojana, jolle majordomo ohjaa ne yleensä harvinaiset listan ylläpitoon liittyvät toimet, jotka vaativat inhimillistä päätöksentekoa. Itse listan luominen vaatii aikaa ehkä kymmenisen minuuttia, minkä jälkeen kaikki verkkomanagerit voi- vat käytännössä unohtaa koko listan olemassaolon sii- hen saakka kunnes lista ehkä aikanaan poistetaan. Kaiken muun hoitaa pääosin majordomo ja tarvitta- essa listan valvojaksi määritelty henkilö. Edes listan valvojan ei kuitenkaan tarvitse tietää mitään listan todellisesta sijainnista, koska valvojakin ohjaa major- domon toimintaa aivan tavallisen sähköpostin kautta. Mikä ihmeen Majordomo? Majordomon isä ja luoja on Brent Chapman, joka kuten useat muutkin oli huomannut, ettei UNIX- ympäristöön ollut valmiiksi saatavilla mitään ohjel- mistoja, millä postituslistojen ylläpitoa voisi automati- soida. Ainoat aiemmin tarjolla olleet vaihtoehdot olivat yksi lähes täysin dokumentoimaton yritys siirtää BITNETin LISTSERV-palvelu UNIX-ympäristöön ja jokunen sekalainen yritelmä toteuttaa aivan uusi typis- tetty listserv- tyyppinen palvelin. Dokumentoimattoman ohjelman asennus ja käyttö tuskin on kenenkään mielestä vakavasti otettava vaih- toehto. Kokonaan uudet nimeä listserv kantavat ohjel- mat taas olivat enimmäkseen FTP:tä muistuttavia, tiedostojen siirtoon sopivia arkistopalvelimia. Joku ystävällinen sielu onkin kutsunut jälkimmäisen tyyp- pisiä palveluita myös nimellä mail-ftp tai ftp-mail. Myös majordomo tuntee eräänlaisen arkistopalve- lun. Majordomon maailmassa jokaiseen postituslis- taan voi liittyä oma tiedostoarkistonsa. Sinne voidaan kerätä esimerkiksi kopiot kaikista listalle lähetetyistä viesteistä, jolloin käytyjä keskusteluita on jälkeenpäin helpompi tutkia uudelleen. Tällainen voisi toimia vaikkapa jonkin työryhmän eräänlaisena automaatti- sena pöytäkirjana. Toinen ilmeinen käyttötarkoitus listakohtaisille arkistoille on ns. FAQ- koosteet (FAQ = Frequently Asked Questions), joihin voidaan koota vastauksia joi- hinkin listalla usein esiin nouseviin kysymyksiin. Var- sinkin uusilla vasta listalle liittyneillä henkilöillä on usein esitettävänä paljon kysymyksiä, jotka pitempään listalla olleet ovat jo monet kerrat ehtineet puida läpi. Tällöin on miellyttävää voida ohjata uudet tulokkaat lukemaan FAQ-koostetta sen sijaan, että sama keskus- telu alkaisi jälleen kerran uudestaan. Vaikka ajatus postituslista-automaatista on saavutta- nut alkujaan mainetta juuri LISTSERVissä, uusi ohjelma sai nimen majordomo, koska Chapman ei halunnut kenenkään olettavan sen toimivan kuten LISTSERV tai muutenkaan sekoittavan sitä erilaisiin listserv-yritelmiin. Eräs hyvin oleellinen toiminnallinen ero majordo- mon ja LISTSERVin välillä on se, että eri koneiden majordomot eivät kommunikoi keskenään vaihtaak- seen tietoja toistensa tuntemista postituslistoista. Sana majordomo on modernimpi muoto keskiajan latinan termistä "major domus" (talon tai huoneen herra). Nimitystä on käytetty henkilöstä, joka toimi suuressa taloudessa eräänlaisena tilanhoitajan tai hovi- mestarina. Hyvä suomalainen vastine voisi olla vaik- kapa pehtoori. Germaaneilla majordomo oli hovin taloutta ja hoviväkeä valvova virkamies, frankeilla kuninkaan seurueen johtaja. Etymologiansa vuoksi nimi on erittäin osuva ohjelmalle, joka avustajana hoi- taa järjestelyitä jonkun henkilön puolesta. Mitä majordomo oikeastaan tekee? Majordomon kannalta maailma jakautuu kolmeen eri ihmistyyppiin. On aivan tavallisia käyttäjiä, jotka voivat hyödyntää vain majordomon kaikille avoimia peruspalveluita. Toinen ryhmä ovat postituslistojen valvojat, joilla on käytettävissä kourallinen toimintoja, mihin tavalli- nen käyttäjä ei pääse kiinni. Näiden "hallinnollisten" lisäpiirteiden avulla listojen valvojat voivat hoitaa kaikki tavallisimmat inhimillistä toimintaa vaativat tehtävät. Kolmas ihmistyyppi majordomon maailmassa on sen ylläpitäjä, joka hoitaa pääasiassa vain uusien pos- tituslistojen luonnin ja majordomon itsensä mahdolli- sesti tarvitsemat konfiguraatiomuutokset. Tavallisen käyttäjän käytettävissä olevat toiminnat selityksineen. subscribe [] Tilaa listan. Osoite on tarpeen vain, jos tilaat listan jollekin muulle osoitteelle kuin mistä tilauksen lähetät. unsubscribe [] Peruuttaa listan tilauksen. Jos haluat peruutuksen jollekin muulle osoitteelle kuin, mistä peruutuksen lähetät, tarvitaan myös osoite. get Hakee listan arkistosta yksittäisen tiedoston ja lähet- tää sen paluupostissa. index Toimittaa luettelon listakohtaisessa arkistossa ole- vista tiedostoista. which [] Selvittää, mille listoille etsimäsi osoite kuuluu. Jos osoiteosa puuttuu, etsitään sitä osoitetta, mistä kysy- myksen lähetät. who Kertoo, mitä osoitteita kuuluu jollekin listalle. info Lähettää paluupostissa kuvauksen halutun listan käyttötarkoituksesta. lists Kertoo, mitä postituslistoja tämä majordomo-palve- lin tuntee. help Toimittaa kuvauksen majordomon tuntemista komennoista. Sisältö on sama kuin tässä esitetty. end Viimeinen komento, minkä majordomo lukee vies- tistä. Jäljellä oleva viestin osa jätetään lukematta. Usein hyödyllinen kun postiohjelma automaattisesti lisää jonkin allekirjoituksen viestin loppuun ja siitä seuraisi muuten majordomon lähettämä ilmoitus tun- temattomasta komennosta. Listojen valvojien käytössä olevat lisätoiminnat selityksineen. approve (un)subscribe [] Tällä komennolla listan ylläpitäjä voi hyväksyä lis- tan tilauksen ai peruutuksen, jota majordomo ei suostu tekemään itse. Useimmiten kyseessä on operaatio, joka kohdistuisi eri osoitteeseen kuin se, mistä viesti on lähetetty. Majordomo ei siis anna kenenkään tilata tai perua listoja toisen puolesta ilman listan valvojan lupaa. Komento on tarpeellinen myös, kun joku tilaa omalle lähetysosoitteelleen ns. suljettua listaa, mihin liittyminen on kontrolloitua. Esimerkiksi CSC:n sisäi- seen käyttöön tarkoitetut listat ovat suljettuja, eivätkä ne ole automaattisesti ulkopuolisten tilattavissa. passwd Tällä komennolla listan valvoja voi vaihtaa listansa tunnussanan. newinfo Tämän komennon avulla listan valvoja voi luoda tekstin, joka lähetetään käyttäjille info-komennolla. Sama teksti lähetetään automaattisesti jokaiselle uudelle listaan liitetylle osoitteelle. Koko viestin lop- puosa tämän komennon jälkeen, myös automaattiset allekirjoitukset, talletetaan listan info-tiedostoon. Info-tiedostoon talletettavan tekstin voi katkaista laittamalla kirjaimet EOF yksinään muuten täysin tyh- jälle riville, jolloin EOF:n jälkeinen osa viestistä hävi- tetään. Majordomon ohjaus Kaikkia majordomon toimia ohjataan tavallisen säh- köpostin välityksellä. Majordomolla on oma käyttäjä- tunnus ja postiosoite niillä koneilla, joissa se on hoitelemassa postituslistojen ylläpitoa. Halutessaan tehdä jotakin jollekin postituslistalle käyttäjä lähettää viestin majordomolle osoitteelle, joka on muotoa "majordomo@kone.jossain.muualla". Majordomolla on oma suppea komentokielensä, minkä puitteissa se yrittää tulkita saamansa viestin. Jos se ei ymmärrä jotakin, se lähettää paluupostissa käyttöohjeen tunte- mistaan komennoista. Majordomo ei lue viestin Subject-kenttää kuten eräät muut sähköpostin kautta ohjattavat työkalut vaan olettaa kaikkien toimintapyyntöjen olevan viestin run- gossa. Subject-kentän sisältö voi olla mitä hyvänsä vaikuttamatta majordomon toimintaan millään tavoin. Joissakin tilanteissa tämä käytäntö suojaa käyttäjää eri postiohjelmien aiheuttamilta hämmentäviltä tilan- teilla, mutta ajoittain käyttäjät selvästikin odottavat myös Subject-kentään kirjoitetun käskyn olevan kel- vollinen. Aina kun jokin osoite lisätään postituslistalle, ko. osoitteelle lähetetään sähköpostina luettelo kaikista majordomon vapaasti käytettävistä komennoista seli- tyksineen ja kuvaus sen postituslistan käyttötarkoituk- sesta, mihin osoite on lisätty. Jos esimerkiksi haluaisin itse liittyä listalle list-info, joka sijaitsisi koneella pobox.csc.fi, voisin lähettää osoitteella majordomo@pobox.csc.fi viestin, minkä runko olisi pelkästään seuraava rivi subscribe list-info Vastauksena voisin saada jotakin seuraavan kal- taista. -- Welcome to the list-info mailing list! If you ever want to remove yourself from this mailing list, send the fol- lowing command in email to "Major- domo@csc.fi": unsubscribe list-info Jukka Ukko- nen Here's the general information for the list you've subscribed to, in case you don't already have it: An informational mailing list only. Primarily used for storing general archives related to maintenance of mailing lists at CSC. See "index list-info" for more information about contact persons and the procedure used when creating a new mailing list. It is of no use subscribing to this list since it is never used for any postings and it has no real recipi- ents. Jos vain haluan luettelon niistä postituslistoista, mitä majordomo hoitaa koneella pobox sekä tiedon, mihin näistä listoista oma osoitteeni kuuluu, voisin lähettää em. osoitteeseen viestin, joka koostuisi seu- raavista riveistä. lists which end Viimeisenä oleva "end" takaisi sen, että majordomo ei yrittäisi tulkita komentoina joidenkin postiohjel- mien viestin loppuun automaattisesti generoimaa sig- nature-osaa. Vastauksena edellisiin kyselyihini voisin saada esim. seuraavan esimerkin mukaisen viestin. >>>> lists Majordomo@csc.fi serves the following lists: frost-resist funet fysiikka fystao gcg graph juntta keskus ktuki mac network physftp phystmp sgi-online stdgraph stuki ultranet yht-henkilot Use the `info ' command to get more information about a specific list. >>>> which The string `Jukka.Ukko- nen@aphrodite.csc.fi' appears in the following entries in lists served by Majordomo@csc.fi: **** No matches found Jos vain haluan katsoa, mistä aiheesta jollakin lists- komennolla löytämälläni postituslistalla on kyse, voin kysyä majordomolta jonkin listan kuvausta sekä lis- taan mahdollisesti liittyviä arkistotiedostoja seuraa- vasti. info mac index mac Kuinka päästä alkuun... Kaikkea mahdollista majordomoon liittyvää tuskin kannattaa yrittää esittää yhden artikkelin puitteissa ja parhaiten majordomoon tutustuukin kokeilemalla. Kiinnostuneet voivat toki kokeilla CSC:n majordomoa (majordomo@pobox.csc.fi), mutta monet CSC:n lis- toista ovat kuitenkin suojattuja, jolloin listan ulkopuo- liset eivät pääse komennolla who kysymään listalla olevia osoitteita tai komennolla which näkemään, millä listalla jokin osoite on. Majordomon asennus on suhteellisen helppo tehtävä, jos UNIXin sähköposti on vanhastaan tuttua asiaa. Niinpä suosittelenkin ensisi- jaisesti ihan oman majordomon asennusta, vaikka tar- koitus olisikin vain kokeilla sen käyttöä. Se saattaa yllättäen jäädä pysyvään käyttöön kerta yrittämältä. Nykyinen majordomon versio on 1.62, ja se on saata- villa anon-ftp:llä koneelta ftp.GreatCircle.com. Eihän maailma toki valmiiksi yhdestä majordo- mosta tule. Jossakin verkon syövereissä lymyilee vaikka mitä kummajaisia kuten uusi sendmail, uusi nimipalvelu tai FAXin ja sähköpostin yhdistäminen yms. joskus myöhemmin ihmeteltäväksi. Virratkoon viestit postituslistoillanne vuolaina siihen saakka. Internet: ukkonen@csc.fi Phone: +358-0-4573208 X.400: c=fi, admd=fumail, no prmd, org=csc, pn=jukka.ukkonen WWW:n selailu onnistuu pc:lläkin Paavo Ahonen, FUNET WorldWideWeb-hypermedian katseluun pc-mik- roilla tarkoitetuista Cello ja Mosaic-ohjelmistoista on julkaistu uusia versioita. Cello-ohjemiston voi hakea tiedostopalvelimesta ftp.law.cornell.edu, hakemistosta /pub/LII/Cello. Cello on Windows 3.1 ympäristöön tarkoitettu asia- kas-ohjelmisto, jolla voi hakea tietoa Internet-ver- kossa. Haettava tieto voi olla useissa eri muodoissa. Cello muistuttaa tässä suhteessa WorldWideWeb- ympäristöön NCSA:ssa kehitettyä xmosaic-ohjelmis- toa, josta on olemassa versiot unix-, windows sekä Macintosh-ympäristöihin. Cellon avulla voi hakea tietoa muun muassa WWW, Gopher, FTP, WAIS sekä CSO ja X.500 -palvelimista. Cellon ja html-hypertekstin kuvauskielen avulla voi rakentaa paikallisia tietojärjestelmiä lähiverkkoon tai vaikkapa yksittäiseen koneeseen. Cellon avulla on mahdollista käynnistää dokumen- tin tai kuvan katseluohjelma suoraan Windowsin File Managerista valitsemalla kyseinen tiedosto. Cello tarvitsee toimiakseen WINSOC-kirjastorutii- nit. Ne saa TCP/IP-verkko-ohjelmiston mukana. Ftp- palvelimesta ftp.funet.fi voi hakea Peter Tattamin kir- joittaman Trumpet Winsoc -paketin, jos kaupallista ohjelmistoa ei ole tullut hankittua. HTML-dokumentteihin sisällytetty grafiikka voi olla .GIF, .XMB, .BMP ja .PCX kuvaformaatissa. Gra- fiikan automaattinäyttö voidaan kytkeä pois valikosta Värikuvien muunnokset eivät onnistu vielä riittävällä tarkkuudella. Laitteistovaatimuksena on 386 SX tai sitä parempi prosessori. Ohjelma on saatu toimimaan 2 Mb:n muis- tissa, mutta suositus on vähintään neljä megatavua. Näytönohjaimen tulisi tukea 256-värin palettia. Cello on optimoitu toimimaan erityisesti hitaahko- jen SLIP ja PPP-yhteyksien läpi. Cello 1.0:n muita ominaisuuksia: * Tiedostojen tallennus ja printtaus. * Paikallisia tiedostoja voi muokata ulkoisen edito- rin avulla. Celloon on itegroitu Windows-pohjainen HTML-editori HTMLAssistant. * Välimuistin hyödyntäminen tiedostojen hakujen yhteydessäF * DDE ja OLE -tuki, joka mahdollistaa olioitten siir- ron hiirellä vetämällä. Celloa voidaan kutsua ja ohjata muiden ohjelmien DDE makroilla. URL-argumentteja voidaan syöttää myös komentoriviltä. * Isojen tai kooltaan tuntemattomien tiedostojen siirto voidaan katkaista, jolloin saadaan kuitenkin osa tiedostosta katseltavaksi. * Paikallisten tiedostojen tuen avulla voidaan pys- tyttää yhden koneen tai lähiverkon laajuinen www- palvelin. * Ftp-palvelimien tuki kattaa myös PC- ja IBM VM- pohjaiset ftp-palvelimet. * Mailto: -toiminnolla HTML-sivun voi lähettää sähköpostina. *Täydellinen HTML+:n mukainen tuki ISO Latin1 merkkivalikoimalle, joka sallii mm. kansallisten merkkien käytön. * Käyttäjän valittavissa olevat apuohjelmat äänitie- dostojen kuunteluun, grafiikan katseluun, editoriksi sekä telnet- ja tn3270-yhteyksiin. * Windows Help-yhteensopiva sisäänrakennettu ohjeistus. * Yksinkertain käyttöliittymä. * Laaja valikoima ohjelmia imuroitujen ohjelmien katseluun. Ne tukevat useimpia PC-tiedostomuotoja. Tiedostopalvelimesta ftp.law.cornell.edu löytyvät mm. seuraavat katselu- ja kuunteluohjelmat: lview31.zip Graphics viewer wingif14.zip Graphics viewer wham131.zip Sound player wplny09b.zip Sound player gswin.zip Windows PostScript viewer Aloitustiedostossa CELLO.INI on mahdollisuus määritellä bookmark- ja style-tiedostojen sijainti. Niitä pääsee muuttamaan Cellon valikosta. Bookmark-ikkunassa on uusi painike, jonka avulla koko bookmark-tiedoston sisältö voidaan tulostaa html-tiedostoksi myöhempää editointia varten. Cellon tekijä on Thomas R Bruce, Cornell Law Schoolista Mosaic for Windows päivittyy NCSA:n Mosaic for Microsoft Windows -ohjel- masta on saatavissa versio 2.0alpha1. Ohjelman voi noutaa anonymous ftp:llä palvelimesta ftp.funet.fi. Tiedosto on hakemistossa /pub/networking/services/ www/pc/mosaic ja uusin versio on nimeltään wmos20a1.zip. Mosaic on NCSA:n (National Center for Supercom- puter Applications) kehittämä verkko-ohjelmisto, jonka avulla on helppo hakea tietoa graafisen käyttö- liittymän avulla. Cellon tapaan myös Mosaic tukee tärkeimpiä Inter- net-verkon yhteyskäytäntöjä. Samoin sen käyttö edel- lyttää winsocket-apuohjelmia. Sekä Cello että Mosaic for Windows ovat pc-käyttä- jille portti jatkuvasti laajentuvaan ja monipuolistuvaan www-maailmaan. Jos käytettävät verkkoyhteydet ja laitteisto mahdollistavat niiden käytön, on niiden avulla helppo siirtyä verkkopalveluissa aivan uudelle tasolle. FUNET selvittää ATM:n käyttöön- ottoa FUNET-johtoryhmä on asettanut työryhmän selvittämään siirtymistä ATM tekniikkaan FUNETin runkoverkossa. ATM (Asyncronous Transfer Mode) on uusi kiinteään pakettiko- koon ja virtuaaliyhteyksiin perustuva tiedonsiirtotekniikka. ATM-tekniikkaa pidetään lupaavana vaihtoehtona seuraa- van sukupolven verkkojen pohjaksi. Sen etuna on skaalatta- vuus. Sama perusratkaisu toimii useilla eri nopeuksilla käytettävissä olevan siirtotien nopeudesta riippuen. Ensim- mäiset toteutukset perustuvat 45 Mbit/s yhteyksiin, mutta myös 155 Mbit/s yhteyksiä ollaan ottamassa käyttöön. Näillä näkymin ATM-verkon nopeus on nostettavissa gigatasolle. ATM mahdollistaa liikenteen priorisoinnin siten, että aika- kriittiset sovellukset, kuten videokuvan tai puheen siirto saa- vat riittävästi kaistaleveyttä. FUNETin nykyinen runkoverkko perustuu FrameRelay - tekniikkaan. Liityntänopeus kullakin korkeakoulupaikkakun- nalla Telen FR-pohjaiseen Datanet-verkkoon ratkaistaan pai- kallisten tarpeiden mukaisesti. Datanet takaa päästä päähän nopeuden, joka määräytyy hitaamman liitynnän nopeuden perusteella. Liityntänopeudet vaihtelevat 128 kbit/s:sta 2 Mbit/s:iin. Pääkaupunkiseudulla korkeakouluja yhdistää FDDI-ren- gas, jonka teoreettinen siirtonopeus on 100 Mbit/s. Sen kor- vaamista ATM-tekniikalla selvittää erillinen HelSciNET- projekti. Videokuvaa työasemien välillä Paitsi nopeampien yhteyksien takia, FUNET on kiinnostu- nut ATM-tekniikasta sen multimediaa tukevien piirteiden vuoksi. Tällä uskotaan olevan runsaasti käytännön sovellus- kohteita esimerkiksi etäopetuksessa, videoneuvotteluissa ja lääketieteellisessä konsultoinnissa verkon välityksellä. FUNET on osallistunut vajaan vuoden ajan yhdessä Tam- pereen teknillisen korkeakoulun ja Telen kanssa ATM-pilot- hankkeeseen. Sen aikana on saatu arvokkaita kokemuksia esimmäisen sukupolven laitteistojen ja ohjelmistojen kehittä- miseen. ATM-tekniikan arvellaan tulevan laajamittaisessti käyttöön tämän vuoden toiselle puoliskolla, kun val- mistajat saavat markkinoille seuraavan sukupolven laitteistoja. Uusia jäseniä FUNET-johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan jou- kon uusia jäseniä. Uutena FUNET-paikkakuntana tulee mukaan Mikkeli, kun Mikkelin ammattikorkea- koulu hyväksyttiin jäseneksi. Muita uusia jäseniä ovat Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, Geofysiikan observatorio ja Wider-instituutti. Valtiokonttori liittyy FUNETiin tie- don tuottajana. Uusi johtoryhmä Tammikuun puolivälissä asetetun uuden johtoryh- män puheenjohtajana jatkaa johtaja Lars Backström Helsingin yliopiston atk-keskuksesta. Muut jäsenet ovat CSC - Tieteellinen laskenta Oy:n toimitusjohtaja Matti Ihamuotila, koulutuspäällikkö Hannu-Matti Järvinen Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, johtaja Stig-Göran Lindqvist Åbo Akademista, tieto- hallintopäällikkö Alpo Mäkinen Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta, erikoistutkija Kaisu Ranta Oulun yliopistosta, rehtori Seppo Saarinen Etelä- Karjalan ammattikorkeakoulusta, erikoistutkija Matti Sihto Teknologian kehittämiskeskuksesta sekä eri- koistutkija Markku Suvanen opetusministeriöstä. Johtoryhmän tehtävänä on käsitellä FUNETin jäse- nyys- ja käyttöpolitiikka-asiat, valvoa FUNETin anta- mien palvelujen laatua ja määrää, tehdä esityksiä tietoliikennepalvelujen kehittämiseksi sekä seurata kansainvälisen tietoliikenteen kehitystä. Johtoryhmän toimikausi päättyy vuoden 1995 lopussa.