1. Niin tapahtui, kuin Apollos oli Korintossa, että Paavali
matkusti lävitse ylimaakuntain, ja tuli Ephesoon, ja löysi muutamia opetuslapsia,
2. Ja sanoi heille: oletteko te saaneet Pyhän Hengen, sittenkuin te uskoitte?
He sanoivat hänelle: emme ensinkään ole kuulleet, josko Pyhää Henkeä lieneekään.
3. Ja hän sanoi heille: milläs te olette kastetut? He sanoivat: Johanneksen
kasteella.
4. Niin sanoi Paavali: Johannes tosin kasti parannuksen kasteella, sanoen kansalle,
että heidän piti uskoman sen päälle, joka hänen jälkeensä tuleva oli, se on,
Kristuksen Jesuksen päälle.
5. Niin ne, jotka sen kuulivat, kastettiin Herran Jesuksen nimeen.
6. Ja kuin Paavali pani kätensä heidän päällensä, tuli Pyhä Henki heidän päällensä,
ja he puhuivat kielillä ja ennustivat.
7. Ja kaikki ne miehet olivat lähes kaksitoistakymmentä.
8. Niin hän meni synagogaan ja saarnasi rohkiasti kolme kuukautta, opetti ja
neuvoi heitä Jumalan valtakunnasta.
9. Mutta kuin muutamat heistä paatuivat ja ei uskoneet, vaan panettelivat Herran
tietä yhteiselle kansalle, meni hän pois heidän tyköänsä, ja eroitti opetuslapset,
ja puhui joka päivä yhden miehen koulussa, joka kutsuttiin Tyrannus.
10. Ja sitä tehtiin kaksi ajastaikaa, niin että kaikki ne, jota Asiassa asuivat,
saivat kuulla Herran Jesuksen sanan, sekä Juudalaiset että Grekiläiset.
11. Ja Jumala teki Paavalin kätten kautta ei vähiä voimallisia töitä,
12. Niin että hikiliinat ja esiliinat hänen iholtansa sairasten päälle tuotiin,
ja taudit luopuivat heistä, ja pahat henget heistä läksivät ulos.
13. Niin muutamat Juudalaiset, jotka olivat lumoojat, vaelsivat ympäri, ja kiusasivat
mainita Herran Jesuksen nimeä niiden päälle, joilla pahat henget olivat, ja
sanoivat: me vannotamme teitä Jesuksen puolesta, jota Paavali saarnaa.
14. Ja muutamat niiden seassa, jotka tätä tekivät, olivat Skevan, Juudalaisten
ylimmäisen papin, seitsemän poikaa.
15. Mutta paha henki vastasi ja sanoi: Jesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä
tiedän, mutta mitkä te olette?
16. Ja ihminen, jossa paha henki oli, karkasi heidän päällensä, ja voitti heidät
ja paiskasi heidät allensa, niin, että he alasti ja haavoitettuna pääsivät siitä
huoneesta ulos pakenemaan.
17. Ja tämä tuli tiettäväksi sekä kaikille Juudalaisille että Grekiläisille,
jotka Ephesossa asuivat, ja pelko tuli kaikkein päälle ja Herran Jesuksen nimi
suuresti ylistettiin.
18. Ja tuli myös monta niistä, jotka uskoivat, tunnustivat ja ilmoittivat tekonsa.
19. Ja monta niistä, jotka hempeitä juonia harjoitelleet olivat, toivat kirjat
ja polttivat kaikkein nähden. Ja kuin niiden hinnat laskettu oli, niin löydettiin
viisikymmentä tuhatta hopiapenninkiä.
20. Niin voimallisesti kasvoi Herran sana ja vahvistui.
21. Kuin nämät toimitetut olivat, aikoi Paavali hengessä Makedonian ja Akajan
lävitse vaeltaa Jerusalemiin, sanoen: sittekuin minä siellä ollut olen, täytyy
minun myös Roomiin mennä.
22. Niin hän lähetti Makedoniaan kaksi niistä, jotka häntä palvelivat, Timoteuksen
ja Erastuksen, mutta itse hän jäi hetkeksi aikaa Asiaan.
23. Mutta sillä ajalla nousi ei vähin kapina siitä tiestä.
24. Sillä hopiaseppä, Demetrius nimeltä, teki hopiaisia Diana-templiä, josta
niille, jotka sitä ammattia pitivät, oli ei vähin voitto.
25. Ne hän kutsui kokoon, ja jotka senkaltaista työtä tekivät, ja sanoi: miehet,
te tiedätte, että meillä on tästä työstä jalo voitto,
26. Ja te näette ja kuulette, ettei ainoasti Ephesossa, mutta lähes kaikessa
Asiassa on tämä Paavali uskottanut ja kääntänyt pois paljon kansaa, sanoen,
ettei ne ole jumalat, joita ihmisten käsillä tehdään,
27. Niin ei ainoasti vaara ole, että tämä meidän elatuksemme häpiään joutuisi,
vaan myös että suuren naisjumalan Dianan tepliä ei minäkään pidettäisi ja hänen
korkia kunniansa hukkuisi, jota koko Asia ja kaikki maailma palvelee.
28. Mutta kuin he nämät kuulivat, tulivat he täyteen vihaa ja huusivat, sanoen:
suuri on Ephesiläisten Diana!
29. Ja kaikki kaupunki tuli meteliä täyteen, ja he karkasivat yksimielisesti
katseluspaikkaan, ja ottivat kiinni Gajuksen ja Aristarkuksen, jotka olivat
Makedoniasta Paavalin matkakumppanit.
30. Mutta kuin Paavali tahtoi kansan sekaan mennä, niin ei opetuslapset häntä
laskeneet.
31. Ja muutamat päämiehet Asiasta, jotka hänen ystävänsä olivat, lähettivät
hänen tykönsä ja rukoilivat, ettei hänen pitänyt katseluspaikkaan itsiänsä antaman.
32. Ja muutamat muuta huusivat, niin että joukko oli peräti sekaseuraisin, ja
enin osa ei tietänyt, minkätähden he olivat tulleet kokoon.
33. Niin väkijoukosta vedettiin edes Aleksanteri, jonka Juudalaiset eteen syöksivät.
Ja Aleksanteri viittasi kädellänsä, ja tahtoi edestänsä vastata kansan edessä.
34. Kuin he siis ymmärsivät, että hän Juudalainen oli, huusivat he kaikki yhteen
suuhun, lähes kaksi hetkeä, ja sanoivat: suuri on Ephesiläisten Diana!
35. Mutta kuin kansleri oli hillinnyt kansan, sanoi hän: Epheson miehet! kuka
on se ihminen, joka ei tiedä, että Epheson kaupunki palvelee suurta Dianaa ja
taivaista pudonnutta kuvaa?
36. Koska ei siis taideta sanoa sitä vastaan, niin asettakaat teitänne ja älkäät
mitään tyhmiä tehkö.
37. Sillä te olette nämät miehet vetäneet edes, jotka ei ole kirkon varkaita
eikä teidän jumalanne pilkkaajia.
38. Jos siis Demetriuksella ja niillä, jotka hänen kanssansa työkumppanit ovat,
on jonkun kanssa asiaa, niin pidetään laki ja oikeus; ovat myös maanvanhimmat:
kantakaan toinen toisensa päälle.
39. Mutta jos teillä on riita muista asioista, niin ratkaistakoon asia laillisessa
kokouksessa.
40. Sillä vaara on, että me nuhteesen tulemme tämänpäiväisen kapinan tähden,
koska ei yhtään syytä ole, josta me taitaisimme tämän metelin tähden tilin tehdä.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, laski hän kansan menemään.