Funet-yhdistyksen työvaliokunnan kokous

Aika: 29.8.2005 klo 10.15 -12.30

Paikka: CSC:n neuvotteluhuone Sessio, Keilaranta 14, 7. krs, Espoo

Osanottajat:

• Jaakko Riihimaa, Seinäjoen AMK, puheenjohtaja

• Esa Aarnio, Turun yo       

• Kari Karlsson, Ilmatieteen laitos

• Ari Kekäläinen, Savonia AMK

• Kimmo Laaksonen, TKK

• Kari Lamminaho, VTT

• Tapani Liljavirta, Helsingin yo

• Paavo Moilanen, Oulun yo

• Jukka Orajärvi, Oulun seudun amk

• Antero Pajari, Lappeenrannan TKK (yliopistojen atk-pääsihteeri)

• Miska Sulander, Jyväskylän yo

• Markku Suvanen, Opetusministeriö

Poissa: 

• Timo Pitkäranta, Vaasan AMK

• Kuno Öhrman, Hanken

CSC:n edustajat:

• Paavo Ahonen, sihteeri

• Janne Kanner

• Jari Miettinen

• Juha Oinonen

1.          Kokouksen avaus, pj Jaakko Riihimaa

            Esityslistalle lisättiin kohdat

6) Muut asiat, jossa päätetään seuraavien kokousten ajankohdat sekä

7) Kokouksen päättäminen

            Edellisten kokousten (2.6 2005 sekä 22.6.2005)  pöytäkirjat ovat olleet esillä Funet-yhdistyksen www-sivuilla (http://www.funet.fi/index/FUNET-Club/index.html). Pöytäkirjat hyväksyttiin.

2.           Vuoden 2006 laskutus

            Juha Oinonen esitteli vuoden 2006 laskutuksen perusteena käytettävän laskutuskaava ja sen pohjalta määräytyvät kunkin organisaation jäsenmaksut vuodelle 2006.

Turun yliopiston Tietohallinto oli lähettänyt työvaliokunnalle kirjeen, jossa vastustettiin maksukaavassa olevaa 10 prosentin leikkuria. (Liite)

Työvaliokunta kävi maksukaavasta laajan keskustelun, jossa nyt kannatettiin vastoin edellisen kokouksen kannanottoa ulkomaanliikenteen maksuosuuden pienentämistä todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle. Useissa puheenvuoroissa todettiin maksun alennusleikkurin kohtelevan jossain määrin epäoikeudenmukaisesti pyrkimystä alentaa liikennekustannuksia eli tässä tapauksessa Turun yliopistoa ja joitakin muita yliopistoja.

Keskustelun jälkeen työvaliokunta yksimielisesti suositteli maksukaavan muuttamista siten, että maksujen korotukseen sovellettaisiin 12 prosentin leikkuria ja maksujen alenemiseen 15 prosentin leikkuria.

CSC päättää maksuperusteista neuvoteltuaan asiasta alennusleikkurista kärsivien organisaatioiden kanssa. Samaa maksukaavaa sovelletaan kaikkiin jäsenorganisaatioihin. Tieto vuoden 2006 laskutuksesta lähetetään kaikkien organisaatioiden yhdyshenkilöille elokuun 2005 aikana.

Varsinaisten laskujen lähetyksessä huomioidaan kesälomakausi.

3.           Katsaus Funet-verkon tilaan

            - Ulkomaanyhteydet, Janne Kanner

            Nordunet on pyytänyt tarjouksia kuituyhteyksistä pohjoismaiden pääkaupunkien välille. Jos yhteyshankinta onnistuu, seuraavaksi käynnistetään verkkolaitteiden tarjouskilpailu ja uudet yhteydet pyritään ottamaan käyttöön kesällä 2006. Kustannukset nousevat alkuvaiheessa, mutta pitkällä aikavälillä saadaan kustannussäästöjä verrattuna kapasiteetin kasvattamiseen nykytekniikalla. Alkuvaiheen kustannusnousua pyritään leikkaamaan puskurirahastolla. Omat kuituyhteydet mahdollistavat esim. 10 Gbit/s suurtehokaistan varaamisen tutkimusryhmien erityistarpeisiin.

            Gloriad-projekti on avannut Nordunetin ja Kiinan välille suoran kuituyhteyden Venäjän kautta. Gloriadin tavoitteena on luoda maailman ympäri ulottuva tutkimuskuitu.

- Kotimaan runkoverkko,  Juha Oinonen

(ppt-esitys verkossa https://info.funet.fi/yhteistyo/funet-yhdistys/tvk-index.phtml)

            Porin verkkoyhteyksiä kehitetään Tampereen teknillisen yliopiston aloitteesta TTY:n alueyksikön, CSC:n ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

            Elisan kanssa on tehty sopimus kuituyhteyden vuokraamisesta Espoo-Turku välille. Yhteys mahdollistaa laite- ja toimintakokeilut vuoden 2007 verkkopäivitystä silmälläpitäen. Ruotsin tutkimusverkko Sunet on tekemänsä selvityksen pohjalta pyytänyt tarjouksia omista kuituyhteyksistä runkoverkossaan. Myös CSC selvittää omiin kuituihin siirtymismahdollisuudet.

            Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun yhteyksissä oli katko
viikonloppuna 26-28.8. Katko häiritsi opiskelijavalinnoista tiedottamista.
Hallinnollisten järjestelmien käytön vuoksi verkon toimivuus on entistä tärkeämpää.

            lm.funet.fi -palvelimen laitepäivitys paransi laadunseurannan luotettavuutta. Pakettihukka osoittautui käytännössä huomattavasti pienemmäksi, kun vanhan laitteiston keräämien tietojen perusteella oli luultu.

            Raumalla pitkä sähkökatko aiheutti UPS-järjestelmän tyhjenemisen. CSC:llä ei ole tietoa operaattoreiden varavoimakäytännöstä.

            Kysymykseen, aiheuttaako liikennemäärien kehitys verkon nopeutustarvetta Oinonen vastasi, että liikennemäärät Funetissa ovat pikemminkin vähentyneet. Verkkolaitteita uusitaan, koska GigabitEthernet on osoittautunut luotettavammaksi kuin FastEthernet, jossa tarvittavat kuitumuuntimet ovat potentiaalisia vikalähteitä.

            Tulevaisuuden kannalta tärkeämpää on miettiä, millainen Funet on tulevaisuudessa. Yksittäiset tutkijaryhmät saattavat tarvita suurten datamäärien siirtoon kaistaa moninkertaisesti perinteiseen liikenteeseen verrattuna. Verkon pitäisi tehdä mahdolliseksi dedikoidut yhteydet kustannustehokkaasti.

  4.           AMK:n yhteydessä toimivien toisen asteen oppilaitosten Funet-yhteydet

            - Esitetään selvitys asiasta, Markku Suvanen, Janne Kanner

Riihimaa kertoi, että kysymys on noussut esille sellaisissa oppilaitoksissa, jossa on sekä ammattikorkeakoulun että toisen asteen opiskelijoita ja liikenteen erottelu käyttäjien perusteella johtaisi kohtuuttoman monimutkaisiin järjestelyihin. Ratkaisuvaihtoehtona on ollut sallia toisen asteen opiskelijoille verkon käyttö ja lukea laskutuskaavassa heidät mukaan opiskelijamäärään.

            Suvanen kertoi, että opetusministeriö tukee Funetin toimintaa korkeakoulukäyttäjien osalta maksamalla noin puolet käyttökustannuksista. Opetusministeriön sisällä rahoitus tulee yliopistoyksikön ja ammattikorkeakouluyksikön momenteilta. Niille myönnettyjä varoja ei voida käyttää toisen asteen oppilaitosten tukemiseen. Ministeriön sisällä kukin sektori vastaa oman toimintansa kuluista. Näin ollen toisen asteen oppilaitoskäyttäjiltä  tulee periä todellisten kustannusten mukainen omakustannushinta.

            Kanner totesi, että CSC:llä on hyvää tahtoa ratkaista kysymys. Jos liikenteen eriyttäminen on hankalaa, maksukaavaa voidaan soveltaa tilannekohtaisesti. Oikean lopputuloksen saaminen ei ole kuitenkaan ihan triviaalia. Sen vuoksi tämäkin ongelma tulisi ottaa laskutuskaavan uudistamisessa esille.

            Oinonen lisäsi, että laskukaavaan tarvitaan uusia komponentteja. Eräs mahdollisuus on, että CSC ja AMK, jolla on toisen asteen opiskelijoita, sopivat lisäpalvelusta, josta peritään erillinen maksu.

Työvaliokunta päätti, että toisen asteen oppilaitosten liikennöinti otetaan mukaan maksukaavatyöhön, ja että ensi kauden laskutus hoidetaan aiempien käytäntöjen mukaisesti koska parametrit eivät ole vielä täsmällisiä.

5.           Vuosikokouksen hyväksymän työlistan asiat

 5.a            Funetin tekninen päivä

            Esitetään katsaus valmistelutilanteesta, Juha Oinonen

            Tekniset järjestelyt edenneet. Paikka Tilastokeskus, päivämäärä 30.11.2005

            Ohjelmatoimikunta kokoontuu 29.8. työvaliokunnan kokouksen jälkeen.

            Työvaliokunnan jäsenten ohjelmaideat ovat tervetulleita.

            Lisätietoa teknisestä päivästä osoitteessa:

            https://info.funet.fi/yhteistyo/tekninenpaiva/ (vaatii käyttäjätunnuksen ja salasanan ja toimii myös Shibboleth-tunnuksella)

 5.b            Kansainvälisen yhteistyön koordinointi

            Keskustelussa esitettiin toive, että matkakertomuksia kansainvälisistä kokouksista saataisiin verkkoon. Samoin kaivattiin kokemuksia langattoman lähiverkkovierailun toimivuudesta.

5.c       Funet-yhteisön tukeminen kannanotoilla ja linjapäätöksillä

            Keskusteltiin kaupallisten operaattoreiden ilmoituksesta aloittaa epäasiallisen verkkosisällön filtteröinti. Oinonen kertoi, ettei CSC:hen ei ole oltu yhteydessä. Jos operaattorit ryhtyvät toimenpiteisiin, CSC ottaa kantaa asiaan ja informoi työvaliokuntaa.

            ValtIT-prosessi: Valtion tietohallinnon koordinointi halutaan keskittää valtionvarainministeriöön. Tavoitteena on saavuttaa järjestelmiä integroimalla 20 - 30 prosentin kustannussäästöt. Korkeakouluilta on pyydetty lausuntoa lakoehdotuksesta ja tavoitetilasta syyskuun loppuun mennessä. Ehdotuksessa Funet esitetään toimivana esimerkkinä tavoitellusta palvelukeskusajattelusta. Keskustelussa todettiin, että kukin yliopisto antaa oman lausuntonsa, mutta pääkysymyksissä pyritään yhdenmukaisiin lausuntoihin. Tutkimuspalvelujen atk-tarpeet poikkeavat muusta valtionhallinnosta, minkä vuoksi opetusministeriön hallinnonala pitäisi jättää yhtenäistetyn tietohallinnon ulkopuolelle.

5.d            Työryhmien työn seuranta

            Sihteeri lähettää tämänhetkisen luettelon työryhmäedustuksista työvaliokunnan postilistalle ja työvaliokunnan jäseniä pyydetään täydentämään sitä.

5.e       Funet-verkon palvelujen laadunseurannan kehittäminen

            Kehitystyö jatkuu ja siitä raportoidaan, kun uutta kerrottavaa on. Tarvittaessa asia otetaan esille Funetin teknisessä päivässä.

5.f            WLAN-verkkovierailujen edistäminen

            Juha Oinonen kertoi, että palvelun tuotteistus on käynnissä ja www.eduroam.fi -osoite on rekisteröity hankkeen info-sivustoksi. Verkkovierailu  toimii myös Turun seudulla käytössä olevassa OpenSpark-verkossa, Alle kolmannes korkeakouluista on mukana eikä tutkimuslaitoksista ole yksikään. Shibboleth-tekniikan integrointi eduroam-verkkovierailuun on osoittautunut hankalaksi.

5.g            Käyttäjäautentikoinnin sekä HAKA-infrastruktuurin ja sähköisen asioinnin edistäminen

            Viisi organisaatiota on mukana sopimuksessa. Muun muassa

info.funet.fi käytettävissä Shibboleth-tunnistuksella. Samoin Helsingin yliopiston verkkoon pääsee kirjautumaan Shibboleth-tunnuksella.

5.h             VideoFunet-hankkeen kehittymisen seuranta

            Jari Miettinen kertoi, että huomattava osa hankkeen tavoitteista on saavutettu ja loput saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Tietoa videoyhteyksien opetuskäytöstä on kerätty www-sivustolle www.video.funet.fi. Varausjärjestelmä on OK. Yliopistojen videopalvelusivustoille on linkit.

Gatekeeper-ohjelmiston pystytys on käynnissä. Palomuurien konfigurointitietous kaipaa vielä täydennystä.

Pajari kertoi, että Lake-johtajien toimesta on valmisteltu suunnitelmia hankkeen jatkamiseksi.

5.i        Funet-asiakaspohjan laajentaminen

             Ei ajankohtaista kerrottavaa

5.j            Valtionhallinnon tietoturvallisuustyön seuraaminen (VAHTI)

            Ei ajankohtaista kerrottavaa

5.k            Varayhteyksien kehittäminen

            Juha Oinonen kertoi, että varayhteyksien kehittämiseen on selvä tarve. CSC selkeyttää omaa vastuutaan varayhteyksistä. Tällä hetkellä on käytössä päällekkäisiä kuituyhteyksiä, joten yhteyksien koordinointiin liittyy myös säästöpotentiaalia.

Varayhteydet huomioidaan käynnistyvissä verkkohankkeissa ja erityisesti vuoden 2007 verkkopäivityksessä.

5.l            Asiakkaiden tasapuolinen kohtelu liityntäyhteyksien kustannuksissa

            Asia liittyy laskutuksen kehittämiseen (kohta 5.m.)

5.m      Funet-laskutuksen kehittäminen

Keskustelu volyymilaskutuksen haasteista tulevaisuudessa, Janne Kanner ja Juha Oinonen.

Riihimaa ehdotti, että laskutuksen kehittäminen annettaisiin pienemmän työryhmän tehtäväksi. Alustavasti kehittämisperiaatteista voisi käsitellä 5.-6.10 Oulussa pidettävässä LAKE-johtajien kokouksessa ja 1.11. Tampereella AAPA-kokouksessa.

Keskustelussa tuotiin esille mm. seuraavia näkökohtia:

Pelkän laskutuskaavan uusimisen sijasta pitäisi tarkastella Funet-palvelua kokonaisuutena. Mihin suuntaan palvelua halutaan kehittää.

Voiko olla Funet-yhteisön jäsen ilman liityntää Funet-verkkoon.

Miten ratkaistaan suuria datamääriä siirtävien tutkijoiden tarpeet, esim. 10 Gbit/s yhteys CERNiin. Tarvitaanko erillinen suurdataryhmä, joka jakaa kaistaa tutkijaryhmille.

Mikä on ValtIT:n vaikutus verkkopalvelujen kehittämiseen, jos suurin osa atk-palveluista ulkoistetaan.

Nykyinen laskentakaava on vanhentunut ja liikennemäärästä laskuttaminen voi johtaa siihen, että verkkoa ei hyödynnetä täysimääräisesti. Verkko on tietotekniikkainfran perusta, jonka käytölle ei pitäisi asettaa vääränlaisia rajoitteita. Opetusministeriö osallistuu jatkossakin verkon subventointiin, mutta subventiomalli voi poiketa nykyisestä 50-50 osuudesta.

Tutkimuslaitoksilla on kasvavia liikennetarpeita, mutta niillä ei ole yliopistojen tai AMK:n tapaa yhteistä foorumia, jossa ne voisivat suunnitella teknologiayhteistyötä.

Sovittiin, että CSC valmistelee Lake-johtajien 5.-6.10 pidettävään kokoukseen muistion Funet-palvelun ja laskutuksen kehittämisestä. Muistio lähetetään kommentoitavaksi TVK.n postilistalle.

CSC kutsuu koolle tutkimuslaitosten edustajia keskustelemaan verkkoyhteistyön kehittämisestä.

Opetusministeriö on nimittänyt Infrastruktuurityöryhmän, joka valmistelee Tiede- ja teknologianeuvostolle esityksen hallintorajat ylittävästä tutkimuskentän infrastruktuurista. Suurteholaskenta ja tutkimusverkko voisivat kuulua näihin kansallisina hankkeina toteutettaviin palveluihin.

6. Muut asiat

            Seuraavat työvaliokunnan kokoukset pidetään tiistaina 11.10 klo 9-12 ja keskiviikkona 7.12 klo 9-12 videoneuvotteluina.

            Kevätkauden kokousajankohdat sovitaan myöhemmin.

            Seuraava vuosikokous pidetään 1.6.2006.

7. Kokouksen päättäminen

            Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.15