Funet-yhdistys

Työvaliokunnan kokous

Aika: 11.10.2005 klo 9.00 -12.00

Paikka: Videokonferenssina

Osallistujat: Jaakko Riihimaa, Seinäjoen AMK, puheenjohtaja

Esa Aarnio, Turun yo       

Ari Kekäläinen, Savonia AMK

Kimmo Laaksonen, TKK

Kari Lamminaho, VTT

Tapani Liljavirta, Helsingin yo

Paavo Moilanen, Oulun yo

Jukka Orajärvi, Oulun seudun amk

Antero Pajari, Lappeenrannan TKK (yliopistojen atk-pääsihteeri)

Timo Pitkäranta, Vaasan AMK

Miska Sulander, Jyväskylän yo

Markku Suvanen, Opetusministeriö

Poissa: Kari Karlsson, Ilmatieteen laitos

Kuno Öhrman, Hanken

CSC:n edustajat:

            Paavo Ahonen, sihteeri

            Janne Kanner

            Klaus Lindberg, kohdat 1- 3 ja 6

            Jari Miettinen

Juha Oinonen

1.            Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Jaakko Riihimaa avasi kokouksen klo 9:10

2.             Edellisen kokouksen pöytäkirja

Pöytäkirja oli ollut kommentoitavana työvaliokunnan postituslistalla ja korjattu versio luettavissa yhdistyksen sivuilla:

http://www.funet.fi/index/FUNET-Club/tvk/TVK-20050829-pk.html

Ehdotus: Hyväksytään pöytäkirja

Kommentteja:

Klaus Lindberg selosti Valtion it-politiikan valmistelua.

Opm ei halua antaa täydellistä toimivaltaa VM:lle

Yliopistot seuraavat tilannetta

AMK:t ovat mukana kuntien tietohallinnon kehittämisessä.

VideoFunet -hankkeen jatkorahoitus oli esillä it-johtajien kokouksessa. Hankkeen tarpeellisuudesta esitettiin skeptisiä näkemyksiä ja toivottiin, että ehdotusta vielä täsmennettäisiin. Hanke on saanut aikaisemmin rahoitusta it-johtajilta ja myös myös Virtuaaliyliopistolta. Jatkossa toivotaan, että Amk:t osallistuvat rahoitukseen.

Riihimaa ottaa asian esille Aapa-päivillä 1.11.2006.

Päätös: Pöytäkirja hyväksyttiin edellä olevin kommentein.

3.             Katsaus Funet-verkon tilaan

- Kotimaan runkoverkko,  Juha Oinonen (ppt-kalvot)

Liikenne kasvanut, liikennemäärissä ollaan vuoden 2004 tasolla.

Porin suunnalla valmistellaan uusien yhteyksien käyttöönottoa. Tavoiteaikataulu on 31.12.

Espoo-Turku kuituyhteys toimitettu ja parhaillaan tehdään mittauksia.

Tampereelle on päätetty hankkia kuituyhteys Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston välille.

Ulkomaan liikenteen mittaus selvitettävänä. Tarkoitus tarkentaa mittausta, eikä muutoksella ole vaikutusta kerättäviin laskutustietoihin.

Verkkopäivityksen esiselvitys aloitetaan syksyn aikana.

Keskustelussa tuli esille, että             Turku on sallinut palomuureissaan  p2p liikenteen 22.9. CSC selvittää sen vaikutuksen liikenteen kasvuun. Turun omasta näkökulmasta liikenne tuplaantui.

Verkon maantieteellisestä laajentamisesta on tarkoitus tehdä tarvekartoitus joulukuussa. Kysely tehdään puhelinhaastatteluna ja lähettämällä ennakkoon kysymykset sähköpostina. Kyselyn sisältö:  Paikkakunnat, osoitteet, toiminnan laajuus ja laatu (henkilömäärä tai erityinen verkon tarve). Informaatiota jäsenistölle on lähetettävä ajoissa. Tarkoitus on selvittää, voitaanko saavuttaa kustannushyötyjä käyttämällä Funetin tai jäsenorganisaatioiden yhteyksiä nykyistä tehokkaammin. Esimerkiksi HY:llä on toimintaa laajemmin kuin Funetilla. HY:n osalta sovitaan erikseen tietojen keruusta.

- Nordunetin kuituyhteydet, Janne Kanner

            Lähialueyhteistyö: RUNNET liikennettä kuljetetaan. Tarve varayhteydelle Helsingin kautta.

Baltian maat toivovat keskustelua yhteistyöstä.

Kuitu-infraan siirtyminen. Tarjouskilpailu käynnissä. Tarjontaa on ja hinnat jäänevät alle budjetin. Syksyllä valmistellaan tarjouspyyntö laitteista, kilpailu alkaa vuoden vaihteessa ja lopulliset päätökset verkon päivittämisestä tehdään alkuvuodesta. Käyttöönotto on tarkoitus tehdä kesällä. Muutokset mahdollistavat valopolut Eurooppaan. Funetin sisällä jatkoyhteydet muualle Suomeen selvitetään. Baltian maat ovat nyt yksittäisinä kiinni Géantissa. Nordunetin kautta voitaisiin järjestää niille varayhteys.

Nordunetin kustannukset kasvavat odotettua vähemmän eli noin 400.000 euron sijasta 200.000 euroa vuonna 2006.

Markkinatilanne ollut hyvä. Tanska ja Ruotsi käyvät omaa tarjouskierrostaan ja joka kolkkaan ei löydy kuitua kilpailtuun hintaan. Suomen tilanne on saman tapainen: kuitua on kohtalaisesti tarjolla mutta ei kaikilla alueilla.

Helsinki-Tukholma -yhteys on haastava.

Kustannukset: Pyritään etsimään puskurivaroja, jolloin Nordunetin kehitysluontoinen investointi ei aiheuttaisi piikkiä Funet-laskutuksessa.

Vaihtoehto vetää kuituyhteys Turun kautta selvitetään, vaikka Nordunetin kuiduissa ei ole perinteisesti kuljetettu kansallista liikennettä, koska kansallisten verkkojen ja Nordunetin kytkeminen operatiivis-hallinnollisesti hankalaa.

4.         Funet-laskutuksen kehittäminen

- Työvaliokunta kävi yleiskeskustelun laskutuksen kehittämisperiaatteista

Yliopistojen IT-johtajien terveiset

            Klaus: Funetin kilpailukykyyn kiinnitettävä huomiota

            Pajari: Luovutaan volyymikomponentista

            Funetia on tarkasteltava kokoisuutena, ei osina.

Yliopiston koko ja liikenteen määrä eivät välttämättä korreloi vaan  tieteenala määrää.

            Puskurivaroja pitäisi käyttää vuosittaisten vaihtelujen tasaamiseksi.

            Palvelut olisi tehtävä maksullisiksi.

            Simuloitava kustannusten vaikutukset ennen kaavan lukkoon lyömistä.

            Ei kertarysäystä: siirtymäkausi

            Jäsenmaksusta ei saisi tulla taloudellista pakotetta jättäytyä Funetin ulkopuolelle

Funet-yhteistyö on arvo sinänsä

Suvanen valotti  OPM:n kantaa. Hänen mukaansa volyymikomponentti on vaarallinen, koska se voi johtaa itsekuristumiseen. Kustannuspaineet houkuttavat kokonaisuuden kannalta ei-järkevään toimintaan. OPM tukee korkeakoulujen Funet-käyttöä. Tähän ei  ole tulossa suuria muutoksia.

Riihimaa tiedusteli, missä vaiheessa on maksujen kehittämisestä IT-johtajille laadittava muistio.

Kanner korosti, että maksupolitiikkaa mietitään yhdessä jäsenten kanssa eikä linjata CSC:n suunnasta. Yhteinen ehdotus tehdään kevään aikana. Asioita kerätty, mutta muistiota ei ole vielä valmiina.

Tutkimuslaitosten ja CSC:n yhteiskokousta Funet-asioista on siirretty mutta se järjestetään vielä syksyn aikana.

Keskustelussa tuli esiin mm. seuraavanlaisia seikkoja:

Korkeakoulujen maksut ovat 50 %:sti subventoituja.

Kustannusrakenne pitäisi tuntea nykyistä tarkemmin, jotta kaavaa voisi kehittää oikeudenmukaiseksi. Erillistapaukset, esimerkiksi paljon kaistaa vaativa tutkimuskäyttö on suljettava pois peruskaavasta. CSC:ltä toivottiin 2 – 3 vaihtoehtoista mallia.

Maksun pitäisi jollain tasolla vastata kustannuksia. Ulkomaanliikenteen kustannukset olisi katettava ulkomaan hintakomponentilla jne.

Kanner kertoi, että kokonaiskuluista runsas puolet kuluu kotimaan verkkoon, noin neljännes ulkomaan yhteyksiin. Loppu koostuu henkilökustannuksista, toimitilakustannuksista ja laitehankinnoista. Maksuun ei sisälly katetta. Lisäksi OPM subventoi osittain kehityskustannuksia. Esimerkiksi verkkopäivitys ei aiheuta lisäkustannuksia.

Oinonen lisäsi, että Nordunet-päivitys aiheuttaa korotuspaineita v. 2007. Tarkkaa summaa ei vielä tiedetä. Kustannusvastaavuus on haasteellista. Päivitys tehdään kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden takia, nykyinen verkko riittäisi Internet-tarpeisiin. Tilanne muuttuu koko ajan. Esimerkiksi opiskelija-asuntoloiden yhteydet vaikuttavat paljon liikennemääriin.

Organisaatio ei voi nyt olla Funet-jäsen ilman verkkoyhteyttä.

Palvelukomponentti voisi olla irrotettavissa jäsenyydestä.

Liikenne on kaksitahoista: pohjakohinaa ja impulsiivista tieteen tekoa. Molempia on vaikea sovittaa samaan kaavaan. Maantieteellisesti hajanaisen organisaation ei ole mielekästä hankkia yhtä verkkoliityntää.

Maksuperusteissa pitäisi siirtyä OSI-mallissa korkeammalle tasolle. Esimerkiksi Haka on tärkeä asia ja olisi sisällytettävä perusmaksuun.

Maksulla tulee olla selvät periaatteet, esim. Kotatilastot pohjana. Pelkkä organisaation henkilömäärä ei kuitenkaan ole oikeudenmukainen maksuperuste, sillä se johtaa siihen, että esim. HY maksaa 10-kertaa enemmän kuin muut samasta kapasiteetista. Maksua pitäisi kehittää Flat raten suuntaan eli liittymän nopeus määrää maksun. Tutkimusliikenne olisi erotettava muusta liikenteestä ja rahoitettava erikseen. Grid-verkosto voisi olla pohja erillisverkolle. Maksukaavassa on hallittava suuret vaihtelut. Operaattoreilla flat rate mutta aina ei saa sitä kaistaa, josta on maksanut. Tasapuolinen kustannusjako on yksi maksuperuste.

Maksussa on kolme pääkomponenttia: verkon ylläpito, liikennöinti, kehityskulut. Pitäisi pystyä ennakoimaan niiden muutokset. Pitäisi oppia meitä pitemmällä olevien kokemuksista. Rajanveto perusliikenteen ja tutkimuspuolen välillä voi olla ongelmallista.

Kannerin mukaan kansainvälisiä malleja kannattaa etsiä. Eri maissa kuitenkin toimitaan eri tavalla. Voi olla "lypsylehmiä", esim. Sveitsissä peritään maksuja Domain-nimistä. Joissakin maissa kuituyhteydet on saatu halvalla, koska välimatkat ovat lyhyet.

Kustannusvastaavuutta tulee tarkastella vain karkealla tasolla. Kotimaan liikenteessä maantieteellinen sijainti saattaa vaikuttaa suuresti kustannuksiin. Maksuun vaikuttavia komponentteja voisivat olla liittymänopeus, käyttäjämäärä/koneet, onko opiskelijakyläverkko mukana tai ei jne.

Nyt suuntaus on, että yliopistot harkitsevat luopumista asuntolaliittymistä. Mm. TTY:ssä on asia vireillä. CSC selvittää, voitaisiinko opiskelija-asuntolat ottaa suoraan Funet-asiakkaiksi.

Asetettavan työryhmän pitäisi selvittää eri vaihtoehdot ja tehdä pohjaehdotus. Selvityksessä pitäisi käydä läpi eri asiakasryhmät. Puskurirahaston selvitys tärkeä.

Maksu-uudistusta ei ole pohdittu TKK:ssa. Avoin suhde eri vaihtoehtoihin. TKK ei koe nykymaksuja liian korkeiksi. Jos tulee radikaali korotus, sitten reagoidaan. Kansallisesti merkittävät tutkimushankkeet huomioitava ja niiden osalta on luotava omia maksuratkaisuja. Minkään korkeakoulun budjetista yksi tutkimusryhmä ei voi käyttää puolet liikenteestä. Tarvitaan kansallista tukea.

Yhteenveto:

Komponentteihin jako sai kannatusta, samoin tutkimuskäytön erottaminen peruskäytöstä ja

kokonaisuuden huomioiminen ja pitkän aikavälin suunnittelu.

Työryhmältä toivotaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ja CSC:ltä on pitkän aikavälin strategiaa Funet-toiminnalle. Eri maksuperusteiden huonot ja hyvät puolet on kartoitettava

Päätös: CSC laatii peruslinjausmuistion, jossa kuvataan nykytilan hyvät ja huonot puolet, Suvaselta toivotaan muistio opm:n näkökulmasta, Riihimaa kartoittaa AMK-kentän näkemykset, Laaksonen ja Liljavirta kartoittavat yliopistojen kannat ja Lamminaho selvittää VTT:n näkökulman tutkimuslaitosesimerkkinä.

Tampereella 1.-3-11 kokoonnutaan epävirallisesti ja vedetään yhteen. Pajari on mukana.

CSC:n pohjamuistio lähetetään TVK:n postilistalle.

7.12 kokouksessa hyväksytään yhteenveto. IT-johtajien kokous 28.3.2006 takaraja lopulliselle ehdotukselle.

Pienten jäsenten edustus: CSC:n tutkimuslaitoskokouksen kautta, pienet oppilaitokset IT-johtajien ja AAPA-kokousten kautta.

Lisäksi CSC tuo Palvelukuvauksen työvaliokunnan seuraavaan kokoukseen.

5.             Vuosikokouksen hyväksymän työlistan asiat

5.a            Funetin tekninen päivä

            Juha Oinonen esitti katsauksen valmistelutilanteesta,  ppt-esitys

            Oheisohjelmaa taukojen aikana + esittelystandejä

            Osallistumisperiaatteet ratkeavat, kun CSC:n edustajat tutustuvat kokoustiloihin 21.10

            Strategiapuheenvuoro CSC:n puolelta

6.            CSC:ssä avoinna olevat korkeakoulujen tietohallintoa tukevat vakanssit

Klaus Lindberg esitti katsauksen valmistelutilanteesta.

AMK-pääsihteeri edustaa amk:n tarpeita CSC:n palvelujen suuntaan. Esitys on lähtenyt liikkeelle aapa-ryhmästä. Opm on myöntänyt rahoituksen. Haku on päättynyt. Hakijoita on.

Selvityshenkilö: Tehtävänä on korkeakoulun hallinnon ja tietojärjestelmien selvitystyö. Työtä ei tehdä Funet-rahoituksella. AMK-pääsihteeri on pysyvä työsuhde, selvitysmies on 2-v määräaikainen työsuhde.

Selvitysmiehen työ kytkeytyy Stadian selvitystyöhön siten, että se voi olla osa Stadian koordinoimaa koko kentän selvittelyä.

Aikataulu: Toimet täytetään vuoden 2006 alusta.

7.         Muut asiat

            - Videofunet-sivut on avattu.

            Hankkeesta tehdään selvitys Aapa-päiville

            - Gatekeeper-palvelu. Järjestetään tapaaminen Ficoran kanssa valtakunnallisesta palvelusta.

8.             Seuraava kokous

            Keskiviikkona 7.12 klo 9 - 12 videoneuvotteluna

9.            Kokouksen päättäminen

Kokous päättyi klo 11.30